Tilaajille

Tässä mökissä Poh­jois-Ko­rean ydinkoe ha­vait­tiin – Kes­kel­lä suo­ma­lais­ta metsää val­vo­taan ydin­koe­kiel­to­so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mis­ta

Kun USA tappoi iranilaiskomentajan tammikuussa, kansainvälinen yhteisö alkoi taas pelätä, että Iranin vuonna 2015 solmima erillinen ydinsopimus kaatuu. Sillä voisi olla kohtalokkaat seuraukset ydinaseriisunnalle. Kävimme katsomassa, miten tieto maanalaisista seismisistä aalloista kulkee Sysmän monipisteasemalta Wieniin, ydinkoekieltosopimusjärjestön päämajaan. Miksi juuri Sysmä on hyvä paikka mittausasemalle?

Seismologi Jari Kortström näyttää seinältä seismogrammia, jossa näkyy paperille piirtyneenä jälkenä viisi kuudesta Pohjois-Korean 2000-luvulla tekemästä ydinkokeesta.

Ylimmästä kuviosta näkyy, että Pohjois-Korean ensimmäinen 9. lokakuuta vuonna 2006 tekemä ydinkoe oli energialtaan yhden kilotonnin suuruinen. Kun katsoo vuoden 2016 kuviota, seismogrammin viiva käy jo huomattavasti korkeammalla. Räjäytyksen energia on 20 kilotonnia.