lautapelit: Etsi kar­tal­ta mur­haa­ja, tai syötä kis­san­pen­tu­ja – pukin kont­tiin voi löytää mui­ta­kin lau­ta­pe­le­jä kuin vanhoja klas­si­koi­ta

leikkipuisto: Se­vet­ti­jär­ven lapset saivat äkäisen nä­köi­sen jou­lu­lah­jan koulun pihalle

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Tässä lajissa mennään usein nurin – rul­la­lau­tai­lun tor­nio­lai­nen SM-ho­pea­mi­ta­lis­ti haluaa ke­hit­tää kau­pun­kin­sa skeit­taus­kult­tuu­ria

Wilma Ylijoutsijärven mukaan Torniossa on hyvät puitteet skeitata ainakin sisätiloissa.
Wilma Ylijoutsijärven mukaan Torniossa on hyvät puitteet skeitata ainakin sisätiloissa.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Wilma Ylijoutsijärvi potkaisee rullalautansa vauhtiin. Hän hyppäyttää laudan reilin päälle ja liukuu. Alastulo ei ihan onnistu ja nainen kaatuu. Se on ihan normaalia tässä lajissa: kun temppuja harjoitellaan, niin nurin mennään usein. Sitten noustaan ylös ja yritetään uudestaan. Kaatumiseen tottuu, eikä se käy edes kauhean kipeää.

21-vuotias torniolainen osallistui toukokuussa skeittauksen SM-kisoihin varsin menestyksekkäästi: hän sai naisten street-sarjassa hopeaa. Nämä olivat hänen ensimmäiset suomenmestaruuskilpailunsa tässä lajissa.

– Ajattelin, että jos lähden kilpailemaan ja menestyn, niin lajimme ja yhdistyksemme saa näkyvyyttä ja Tornion kaupunki haluaa tukea toimintaamme, Ylijoutsijärvi toteaa.

Hän ei pidä itseään varsinaisesti kilpaurheilijana, vaikka rullalautailija voi sitä ollakin. Laji on yksi uusista olympialajeista Tokiossa.

– En tavoittele rullalautailuharrastuksessani mitään enkä analysoi tekemisiäni.

Wilma Ylijoutsijärvi kokeili lajia ensimmäistä kertaa lapsena. Todenteolla hän innostui skeittaamisesta Oulussa, jossa hän kävi lukion.
Wilma Ylijoutsijärvi kokeili lajia ensimmäistä kertaa lapsena. Todenteolla hän innostui skeittaamisesta Oulussa, jossa hän kävi lukion.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Ei paineita menestyä

Kilpaurheilutaustaa hänellä kuitenkin on, sillä hän pelasi useita vuosia maalivahtina jalkapallo- ja futsaljoukkueissa.

– Skeittaus on ollut minulle aina sellainen harrastus, jossa ei ole paineita menestyä ja olla arvioitavana.

Jalkapallosta on ollut hyötyä skeittauksessa, jossa Ylijoutsijärven mukaan vaaditaan räjähtävyyttä, tasapainoa ja rohkeutta. Eikä hyvästä peruskunnostakaan haittaa ole.

– Lajissa kannattaa opetella kaatumaan oikein, niin paikat pysyvä ehyinä. Maalivahdin syöksymisen taidoista on ollut hyötyä myös skeittauksessa.

Kilpaskeittaus vaatii kuntoa. Sen Ylijoutsijärvi huomasi harjoitellessaan SM-kisoja varten.

Kilpailuissa jokainen tekee temppuja oman mielensä mukaan. Tuomarit arvioivat muun muassa vaikeustason, vauhdin ja puhtaden.

– Kokonaisuuden ehjänä pitäminen on vaikeaa, kun niin usein tempuissa kaadutaan tai pudotaan laudalta. Ohjelma kannattaa suunnitella etukäteen, vaikka improvisointikin on mahdollista. Kannattaa miettiä etukäteen, miten saat jatkettua ohjelmaasi, kun putoat laudalta.

SM-kilpailut pidettiin Tampereella.

– Missään Pohjois-Suomessa ei ole niin vaikeita ja korkeita esteitä. Mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän tarvitaan vauhtia, jolloin temppujen tekeminen vaikeutuu.

Wilma Ylijoutsijärven mukaan rullalautailu on eräänlaista nuorisotoimintaa.
Wilma Ylijoutsijärven mukaan rullalautailu on eräänlaista nuorisotoimintaa.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Skeittikerhoja lapsille

Ylijoutsijärvi on ollut mukana perustamassa Länsirajan Rullalautailijat ry:tä, joka on toiminut marraskuusta. Yhdistys on alkanut vuokrata Tornion Lapparille rakennettua sisäskeittihallia, mutta vuosivuokra on tuoreelle yhdistykselle aika kova.

– Olemme yrittäneet hakea kaupungilta tukea. Emme pysty pelkillä jäsen- ja hallimaksuilla pyörittämään toimintaa.

Yhdistys järjestää lapsille skeittikerhoja. Lisäksi hallissa käy harrastamassa nuoria aikuisia.

– Toivottavasti saamme tämän kannattavaksi. On kova homma alkaa rakentaa uusia tiloja, Ylijoutsijärvi pohtii.

Seurassa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä jäsentä. Muun muassa torniolaislähtöinen kovatasoinen Joel Juuso kuuluu seuraan.

Tyttöjä lisää

Ylijoutsijärven tavoitteena on kehittää Tornion skeittauskulttuuria jaa saada lisää harrastajia. Hän järjestää muun muassa tytöille suunnattua skeittauskurssia. Vaikka tyttöjä on vielä lajin parissa vähemmän kuin poikia, on tyttöjen määrä lisääntynyt.

– Haluamme auttaa harrastuksessa eteenpäin. Kun pääsee alkuun, niin aika nopeasti kaikki haluavat alkaa taistella itse eteenpäin.

Wilma Ylijoutsijärven mukaan skeittaus on yksilölaji, jota tehdään yhdessä. Jokaisella on omat tavoitteensa, eikä kukaan tule sanomaan, mitä pitäisi tehdä.

– Tämä on eräänlaista nuorisotyötä, ei niinkään valmentamista, opettajaopintoihin tähtäävä Ylijoutsijärvi pohtii.

Hän kertoo, että rullalautailun pariin on päätynyt monia sellaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat olleet ehkä syrjäytymisvaarassa ja kotona ei ole ollut kaikki hyvin.

– He ovat saaneet uskoa itseensä ja tekemiseensä. Ja onhan se hieno tunne, kun hinkkaat jotain temppua päivästä toiseen ja se viimein onnistuu. Itse harjoittelin yhtä temppua, three flipiä puolitoista vuotta, ennen kuin se onnistui.

Skeittarit on helppo ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa
Taina Nuutinen-Kallio

Torniossa on hyvät puitteet harjoitella rullalautailua sisätiloissa. Ennen Lapparin halliakin kaupungissa oli sisäharjoittelupaikka skeittareille.

Kesäisin on kuitenkin kivempi skeitata ulkona. Ottaa pyörä alle ja lähteä etsimään kivoja temppuilupaikkoja. Rullalautailun SM-hopeamitalisti Wilma Ylijoutsijärvi kertoo, että Torniossa ei tällä hetkellä ole skeittipaikkoja pilvin pimein.

– Kokkiskan (Kokkokankaan) paikka otettiin alas, mutta Green Linella on miniramppi. Handelsbankenin (nykyinen Tempnor) portaat ovat hauskat. Niillä on paljon skeitattu, joten ne luistavat hyvin.

Ylijoutsijärvi kertoo, että skeittarit olisi suhteellisen helppo ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa.

Esimerkiksi Tornion ja Haaparannan yhteinen Victorian tori on alustana loistava. Se tasaista laattaa, jossa on vähän rakoja. Rullalautailija voi keskittyä tekniikkaan, kun ei tarvitse huolehtia tasapainosta.

– Tasaiselle alustalle voisi valaa vaikkapa betonisia penkkejä. Niillä voisi myös istua silloin, kun niillä ei skeitata.

Joutsijärvi kertoo, että esimerkiksi Helsingistä löytyy kaarevia betonisia ruukkuja, joiden keskelle on istutettu kasveja. Ne somistavat ympäristöä, mutta samalla niissä vois skeitata. Oulun Hupisaaressa sijaitseva kesäteatterirakennus taas on alunperin suunniteltu siten, että se palvelee myös skeittareita.

– Pieniä maisemaan sopivia juttuja voisi ripotella kaupunkiympäristöön, Ylijoutsijärvi toteaa.

Nuoret viettävät muutenkin aikaa kauppakeskuksessa, joten harrastajien määrä ehkä kasvaisi, jos skeitata torilla voisi skeitata. Ylijoutsijärvi kertoo, että skeittauksen katseleminen on viihdyttävää.

– Monet vanhemmatkin ihmiset tykkäävät jäädä katselemaan temppuja.

Kemin skeittipuisto valmistuu syksyllä

Kemin Täikönpuistoon Hesburgerin ja Kalle’s burgerin viereen ollaan rakentamassa skeittipuistoa. Kemin tekninen johtaja Mika Grönvall kertoo, että urakka käynnistyy heti hankintapäätöksen jälkeen rakennussuunnittelulla ja toteutus menee varmaan elo-syyskuulle. Eli puisto on valmis syksyllä.

– Olemme yhdessä nuorten kanssa pitäneet talvella palavereita ja pohdittu millainen puistosta tulisi. Sen jälkeen on tehty luonnossuunnitelma ja kilpailutettu hanke, hän kertoo.