Englannin kielessä on kaksi sanaa sukupuolelle. "Sex" tarkoittaa sukupuolta, mikä syntymässä määritetään ja joita on kaksi. Sana tarkoittaa myös seksiä. "Gender" on sukupuoli sosiaalisessa kontekstissa eli miten kulttuuri näkee ja määrittää sukupuolen – tytöt ovat määrätynlaisia, pojat taas tällaisia. Sana tarkoittaa siis kulttuurin tuotetta.
Venäjän kielessä kaikilla nimisanoilla on gender, suku. Olisikohan suomeksikin kannattanut erottaa sukupuoli ja suku? Suku olisi sopiva sana, koskeehan se ihmisyhteisöä. Lisääntymisbiologia on faktaa eikä näkökulma.
Kun Koivisto ja Alatalo kirjoittavat (LK 10.10.) sukupuolivähemmistöistä, he sekoittavat sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen. Eroa ei sateenkaariliike diskurssissaan enää tee. Alunperin LGBTQ-liike (lesbo-homo-bi-trans-queer) oli keskittynyt seksuaalisen suuntauksen ilmaisun vapauttamiseen ja hyväksyntään. Länsimaisten yhteiskuntien voimakkaan medikalisaation ja yksilökeskeisyyden ansiosta keskitytään nyt sukupuolisiin ja seksuaalisiin poikkeavuuksiin yksilön itsensä mutu-tuntuman perusteella.
Todelliset fysiologiset poikkeavuudet ovat harvinaisia. Tästä on seurauksena, että jokainen nuori, joka ei ole täysin varma sukupuolestaan hormonihyökkäyksissä ja itsensä jatkuvassa tarkastelussa, on altis aggressiivisen sateenkaariliikkeen propagandalle. Koska perustelu on yksilön oma tunne, muiden on vaikea argumentoida vastaan, kun kokemusta ei kukaan voi objektiivisesti tarkastella.
Pahinta on ”monisukupuolisuuden” medikalisaatio. Ei riitä, että epävarmoille tuputetaan hormonihoitoja, vaan jopa julkisessa terveydenhuollossa lääkärit, joiden pitäisi hoitaa sairaita ja sairauksia, voivat leikata pois terveet rinnat. On järkyttävää, ettei omaa ruumistaan vihaavan naisen päätöksiä kukaan kyseenalaista, vaikka toimenpide on lopullinen.
Tämäkö on edistystä ajoista, jolloin homoutta pidettiin sairautena?