Tilaajille

Tal­vi­so­dan jälkeen lottiin lii­tyt­tiin puo­lue­kan­taan kat­so­mat­ta – Ny­kyi­sin lot­ta­mu­seo­na toimiva kou­lu­tus­kes­kus oli Suo­mes­sa en­sim­mäi­siä paik­ko­ja, jossa nai­sis­ta kou­lu­tet­tiin joh­ta­jia

Tuusulan Lottamuseon pysyvässä näyttelyssä esitellään lottien työtä sotien loppumiseen saakka. Vaihtuvassa näyttelyssä kerrotaan lääkintälotista, joiden puolen vuoden koulutus vastaisi nykymaailmassa lähihoitajan koulutusta.

Lottamuseon johtajan Saija Ylitalon mukaan lottatoiminta tarjosi naisille koulutusta ja työkokemusta eri aloille muonituksesta eläinlääkintään ja viestintään.
Lottamuseon johtajan Saija Ylitalon mukaan lottatoiminta tarjosi naisille koulutusta ja työkokemusta eri aloille muonituksesta eläinlääkintään ja viestintään.
Kuva: Joel Maisalmi

Lähes neljännesmiljoona suomalaista eli kaikkiaan 232 000 naista osallistui Lotta Svärd -järjestön toimintaan. Lukumäärään on laskettu lottien lisäksi alle 17-vuotiaat pikkulotat ja kannattajajäseninä toimineet vanhemmat naiset. Määrä on suuri, kun muistetaan, että 1940-luvun sotavuosina Suomen väkiluku oli vain 3,7 miljoonaa.

Vuosina 1921–1944 toimineeseen vapaaehtoiseen aseettomaan maanpuolustusjärjestöön pääsee parhaiten tutustumaan Tuusulassa, Uudellamaalla sijaitsevassa Lottamuseossa.