Ilmasto: Ark­ti­nen alue on läm­men­nyt neljä kertaa no­peam­min kuin maa­pal­lo kes­ki­mää­rin

Kuvagalleria: 80 vuoden ta­kai­sia ja­lan­jäl­kiä pitkin – va­la­mars­si vie Ivalon ra­ja­jää­kä­ri­komp­pa­nian alok­kaat et­si­mään ra­jo­jaan

Pääkirjoitus: Saa­me­lais­kä­rä­jät päätti ottaa ai­ka­li­sän totuus- ja so­vin­to­ko­mis­sion jatkon suhteen – ilman luot­ta­mus­ta ko­mis­sion työn jat­ka­mi­nen on mah­do­ton­ta

Tältä näyttää Kuk­ko­lan­kos­ken sil­ta­suun­ni­tel­ma

Viranomaislausuntoja tai rakentamislupia ei ole vielä selvitetty.

Tältä näyttäisi Kukkolankosken siltä talvella.
Tältä näyttäisi Kukkolankosken siltä talvella.

Suomen ja Ruotsin rajan ylittävä maisemasilta Kukkolankosken yli on ollut matkailutoimijoiden mielissä jo 1980-luvulta saakka, kertoo Interreg-hanke Two Countries One Destinationin projektipäällikkö Eeva Skybäck.

Hankkeessa on tehty selvitystyötä, miten Kukkolankosken-Kukkolaforssen aluetta voitaisiin matkailullisesti kehittää. Skybäck kertoo, että monissa puheissa on noussut esiin maisemasilta.

Lähimmät ympärivuotiset rajanylityspaikat ovat tällä hetkellä Tornion keskustan alueella ja Ylitorniolla. Kukkolankosken sillassa kyseessä olisi kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettu niin sanottu kevyenliikenteen silta.

-

Yleissuunnitelma

Eeva Skybäckin mukaan tähän mennessä matkailuhankkeessa on tehty esiselvitys sekä laadittu sillan yleissuunnitelma. Koska kyse ei vielä tässä vaiheessa ole rakennussuunnitelmasta, viranomaislausuntoja tai rakentamislupia ei ole selvitetty.

– Sillan luonnoksia esiteltiin Tornion ja Haaparannan yhteisessä kaupunginvaltuustossa. Oli mukava huomata, että vastaanotto oli positiivista, ja silta nähdään matkailullisesti merkittävänä investointina. Hyötyä ja iloa siitä olisi myös paikallisille, jos joen voisi ylittää Kukkolankosken kohdalta, hän uskoo.

Krenkun muotokieli

Sillan alustavat havainnekuvat on tehnyt Sweco Oy:n projektipäällikkö Jyrki Rohila kommentoi, että silllan suunnittelu on ollut mielenkiintoista. Yrityksestä kerrotaan haastetta lisänneen se, että silta sijaitsee kahden maan alueella ja selvitettävää oli normaalia siltaprojektia enemmän.

Kukkolankosken koskimaisemat ja kalastuselinkeino haluttiin huomioida sillan suunnittelussa. Rohilan mukaan sillan päätypylonit jäljittelevät krenkun eli perinteisen lippouslaiturin muotokieltä.

Unescon listalle

Eeva Skybäck kertoo etteivät Kukkolankosken suunnitelmat rajoitu siltaan, vaan tavoitteena on myös lippouskulttuurin hakeminen ehdokkaaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Tätä projektia vievät eteenpäin Tornionjoen apajapaikkojen perinteenharjoittajat Suomessa ja Ruotsissa yhteyshenkilönään Haaparannan ja Tornion rajayhteistyön kehittäjä Hanna-Leena Ainonen.

Eeva Skybäck kertoo, että ulko- että kotimaan matkailijat ovat vaikuttuneita Kukkolankosken alueesta.

– Kun seisot Suomen puolella ja voit seurata Tornionjoen yli toisen maan touhuja, niin tuntuuhan se aika ihmeelliseltä, sykähdyttävältäkin, Skybäck kuvailee.