Hallitus on luonut kuvan, ettei sen valitsemalle linjalle ole vaihtoehtoja. "On pakko" kuullaan ministerin jos toisenkin suusta vastauksena kritiikkiin. Tosiasia on, että vaihtoehtoja löytyy. Kyse on valinnoista, joita ideologiat ohjaavat.
On välttämätöntä sopeuttaa. Välttämätöntä ei ole tehdä sitä suurelta osin leikkauksin.
Kansalaisten olisi helpompaa hyväksyä välttämättömät vyönkiristykset, jos niiden vaikutukset kohdistuisivat tasa-arvoisemmin. Nyt ne kohdistuvat heihin, jotka ovat valmiiksi huonommassa asemassa. Ei siis ihmisiin, joilla on kykyä kantaa etujen heikennyksiä.
Oikeistohallitus on sulkenut keinovalikoimastaan pois veropolitiikan ja perusteet valinnalle ontuvat. Mikään tutkimus ei osoita, että yritysverokannan nosto muutamalla prosenttiyksiköllä karkottaisi Suomesta investoinnit ja yritykset alemman verokannan maihin. Todisteeksi tästä ei kelpaa EK:n vastustus, eikä Björn Wahlroosin mauton melskaaminen kommunisti-idiooteista.
Suomen yritysverokanta olisi lievän nostonkin jälkeen kansainvälisesti kilpailukykyinen. Yritysten investointipäätökset eivät riipu yksin yritysveron tasosta. Päätöksiä harkitaan monipuolisemmin.
STTK:n ekonomistin Patrizio Lainan pohdiskelu verotuksen keinojen käytöstä talouden tasapainottamiseksi oli tervetullut. Toivoisi, että siihen tartutaan. Pelkään, että hallitus on linjansa valinnut – hyväosaisiin ei kajota.
Verotusta sopeutuskeinona vastustavat tuovat esiin vanhat väitteensä. Talouskasvu hidastuu, varakkaat lähtevät veroja pakoon kevyemmän verotuksen maihin, yritykset tekevät samoin, investoinnit Suomeen hiipuvat ja mitä synkkyyttä milloinkin. Näyttöä ei ole, että suuressa mitassa näin tapahtuisi.
Aina on wahlrooseja ja pesosia, jotka rahoineen menevät kevyesti verotettuihin maihin. Lainsäädännöllä ja EU :n laajuisella yhteistyöllä haittoja voidaan vähentää. Kyse on halusta puuttua luikureiden puuhiin.
Hallituksen perusteet valinnoilleen eivät kestä kriittistä tarkastelua, koska valinnat pohjaavat ideologiaan. Näin on myös haluttomuudessa tarkastella verotusta.
Puheet pohjoismaisesta mallista työmarkkinamuutosten pontimena eivät pidä paikkaansa. Lupaukset uusista työpaikoista paikallista sopimista lisäämällä ja irtisanomissuojaa heikentämällä ovat sumutusta. Tutkimus ei näe väitettyä yhteyttä, jota meille esitellään lähes työpaikan tarkkuudella.