Hallituksen keskiviikkoiset päätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.
Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.
Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.
– Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.
– Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.
Suurituloisten veronkevennyksillä kasvu mahdollista
Hallitus päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.
Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.
Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.
– Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.
Taloustieteilijä skeptinen yhteisöverosta
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset ovat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittävät.
– Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, Kosonen kuitenkin sanoo.
Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.
Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?
– No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.
Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.
Siltarahoitus on "lumetemppu"
Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.
– Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.
Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.
Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.
"Siltarahoituksen" jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo, että hallituksen puoliväliriihessä tehtiin merkittävät uudet veronkevennykset pieni- ja keskituloisille. Niiden kokonaissumma nousee hänen mukaansa 1,25 miljardiin euroon, kun otetaan huomioon lapsikorotus, joka kohdistuu työssäkäyville lapsiperheille.
Hallitus päätti myöhään keskiviikkona päättyneessä riihessä myös muun muassa sen, että korkeimmat marginaaliveroasteet lasketaan ensi vuonna 52 prosenttiin.
– Vaikka työn verotuksen keventäminen on hyvin kallista, ylimpien marginaalien laskulle kyetään laskemaan valtiovarainministeriön virkalaskennassa varsin hyvä itserahoittavuus eli dynaamiset vaikutukset. Joten osin ne rahoittavat itse itsensä, Purra kommentoi medialle eduskunnassa torstaina.
Valtiovarainministeri sanoo, että on mahdotonta antaa yksinkertaista mallia siitä, paljonko esimerkiksi 3 000 euroa kuussa tienaavalle jää enemmän käteen, kun huomioidaan veronkevennys ja toisaalta ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistaminen. Näin muun muassa siksi, että ay-jäsenmaksut vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, mihin niitä maksetaan.
– Mutta keskituloiselle mediaanipalkansaajalle, suurin piirtein 3 200 euroa, se on kylläkin suuri hyöty.
Etenkin korkeimmilla tulotasoilla marginaaliveroasteiden alentamisen vaikutus on Purran mukaan huomattava. Yleisesti ottaen veronalennus koko työtä tekevälle skaalalle on hänestä erittäin hyvä.
Osa taloustieteilijöistä on pitänyt valtiovarainministeriön arvioita veronkevennysten dynaamisista vaikutuksista liian suurina. Purra sanoo, että ministeriö on laskenut ne hyvin konservatiivisesti eli maltillisesti.
– Arvonlisäveron pienetkin muutokset ovat kalliita. Mielestämme se, että ruuan arvonlisäarvoa saadaan alas edes 0,5 prosenttiyksikköä on erittäin hienoa. Hyvä muistaa, että 14 prosentin kantaan kuuluvat myös ravintolapalvelut, rehut ja lääkkeet.
Hallitus nosti muun muassa lääkkeet 14 prosentin verokantaan vuonna 2024. Sitä ennen niihin sovellettiin 10 prosentin verokantaa.