Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos : Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mis­ta ja mah­dol­li­suus uuden luo­mi­seen – Kemin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen tuore pu­heen­joh­ta­ja Pekka Tii­ti­nen uskoo, että Veit­si­luo­toon tulee glo­baa­lia yri­tys­toi­min­taa

Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitisellä on vahva usko, että Veitsiluodon tehdasalueelle tulee uusi iso toimija, joka poikii paikkakunnalle myös muita yrityksiä.
Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitisellä on vahva usko, että Veitsiluodon tehdasalueelle tulee uusi iso toimija, joka poikii paikkakunnalle myös muita yrityksiä.
Kuva: Jouni Valikainen

Eräs satunnainen Kemin kaupungin palveluksessa oleva työntekijä harmitteli ohi kulkiessaan Kemin talouden tilaa ja samalla omia työkuvioitaan.

– Kemihän on konkurssikypsä kunta eikä työpaikan jatkuvuudesta ole mitään tietoa, kuusikymppinen mies totesi lakonisesti.

Pari kuukautta Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Pekka Tiitinen (sd.) ymmärtää miehen yskän, tosin hieman lievempänä.

– Kemi voi ajautua kriisikunnaksi, sillä talousmittarit ovat punaisella. Koronasta johtuen voi mahdollisesti saada jatkoaikaa, mutta tasapainottamistoimet on aloitettava tänään eikä huomenna. Emme me halua, että valtiovalta määrää kemiläisten palveluista, vaan haluamme tehdä sen itse, Tiitinen sanoo.

Kun kaupungin talous saadaan oikaistua, niin kriisikunnasta ei tarvitse enää puhua. Kemin konsernilla on velkaa noin 160 miljoonaa euroa (Kemillä 107 miljoonaa). Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueille ei välttämättä helpota tilannetta.

– Menot pienenevät, mutta niin pienenevät tulotkin. Laskennassa käytetään tiettyä kaavaa, joten vielä ei voi sanoa, mikä vaikutus sote-uudistuksella tulee olemaan Kemin talouteen. Sote-menot ovat Kemissä hyvin usein menneet talousarvion yli.

Uusi iso yritys?

Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden lopettaminen oli isku päin seutukunnan naamaa. Tiitinen haluaa katsoa asiaa syvemmästä perspektiivistä.

– Stora Enson investoinnit olivat Veitsiluotoon viime vuosina vähäisiä. Veitsiluotolaiset elivät useita vuosia tavallaan löysässä hirressä. Kun tehtaalle tuli piste, niin se luo alueelle uuden mahdollisen alun. Jos ja kun Veitsiluotoon tulee uusi globaali ankkuriyritys, se luo ympärilleen huomattavan määrän muita pienempiä yrityksiä. On mukava huomata, että Veitsiluodon alueelle on ollut kysyntää.

Veitsiluodon tehtaiden lopettaminen  käynnisti Kemin äkillisen rakennemuutoshankkeen. ÄRM-työllä tavoitellaan tuhatta uutta työpaikkaa Kemin alueelle.

Kemi tekee mittavia liikenneinvestointeja Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentamisen johdosta. Investoinnit maksavat kaupungille noin 60 miljoonaa euroa. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kävi Kemissä keskustelemassa muun muassa liikenneinfran kustannuksista.

– Täysin varmaa investointiavustusta Paatero ei yksin pystynyt lupaamaan. Hän aikoi kutsua samaan pöytään valtiovarainministeriön, liikenneministeriön, työministeriön ja kuntaministeriön edustajat. Pelkästään Sahansaarenkadun liikenneratkaisut maksavat noin 18 miljoonaa euroa. Sillä rahalla saisi rakennettua aika hienon monitoimihallin tai kulttuuritalon, Tiitinen vertaa.

Yt:t päällä

Kemin käyttötalouden tasapainottaminen vaatii neljän miljoonan euron säästöjä. Säästösyistä kaupunki on aloittanut koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Yt-neuvotteluihin liittyy myös meneillään oleva organisaatiomuutos.

– Muutoksen pitää tuottaa uusia avauksia elinvoiman ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Meidän pitää miettiä, miten jatkossa palvelut tuotetaan 20 000 asukkaan kaupungille. Palveluprosessit pitää käydä tarkasti läpi ja löytää niihin jouhevuutta. Kaupungin palveluksessa on paljon eläköitymisiässä olevia työntekijöitä, ja mielestäni irtisanomiset ja lomautukset ovat viimeiset keinot löytää säästöjä.

Tiitinen hakisi palvelujen tuottamisessa yhteistyökuvioita lähikuntien kanssa.

– Esimerkiksi työllistämistoimet siirtyvät kuntien harteille. Niiden piirissä pitää olla vähintään 20 000 ihmistä, jotta ne voi pitää omana toimena. Meidän pitää tarjota myös tänne tuleville yrityksille asiantuntijapalveluja laajemmin kuin yhden kunnan sisältä. Meri-Lappi on huomattavasti isompi alue kuin Kemi.

Yhteistyö toimii

Sosiaalidemokraatit nousi vasemmistoliiton ohi edellisissä kuntavaaleissa. Yhteinen sävel yhteisten asioiden hoitamiseen on löytynyt.

– Tästä voi yhtenä esimerkkinä nostaa ylös kouluverkon uudistamisen. Uudistusta on valmisteltu 18 vuotta ja uskon, että ensi vuonna siitä tehdään lopullinen päätös.

Sosialidemokraatit ovat liputtaneet yhden ison yläkoulun puolesta, joka sijoittuisi uimahallin vieressä olevaan Lapin AMK:n omistamaan vanhaan koulurakennukseen.

Yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, kun puhutaan kulttuuritalosta ja monitoimihallista.

– Toimiva monitoimihalli on elinvoimatekijä. Jos Tervahalli sekä Keila- ja tennishalli puretaan uusien toimijoiden tieltä pois, niin uuden monitoimihallin sijoituspaikkana voisi olla Sauvosaaren takakentän pohjoispää. Teatterille suunnitellaan esitystilaa Lumilinnan yhteyteen. Henkilökohtaisesti en puhu teatterista, vaan kulttuuritalosta, missä on mahdollista järjestää erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi teatteriesityksiä, Pekka Tiitinen kertoo.

Kh:n puheenjohtaja

Pekka Tiitinen

Ikä: 48 vuotta.

Perhe: Vaimo ja kaksi poikaa.

Opinnot: Terveystieteen maisteri ja fysioterapeutti.

Työ: Lappia, työhyvinvoinnin opettaja/hankepäällikkö.

Puolue: Sosiaalidemokraattinen puolue.

Luottamustehtävät: Kunnanhallituksen pj (1. kausi), valtuutettu (3. kausi).

Harrastukset: Mökkeily, kuntosali.

Kemin kaupunginhallitus

Puheenjohtaja: Pekka Tiitinen, (sdp.)

I varapuheenjohtaja: Albana Mustafi (vas.)

II varapuheenjohtaja: Tuire Kourula (kesk.)

III varapuheenjohtaja: Kalle Huusko (sdp.)

Muut jäsenet: Sari Auvinen (sdp.), Päivi Koskela (vas.), Aimo Tervahauta (vas.), Raimo Keskikallio (kesk.), Marko Leskio (kok.), Hannu Peurasaari (ps.)