Merivoimien entiselle esikuntapäällikölle Timo Hirvoselle luettiin torstaina syytteet Helsingin hovioikeudessa. Syyttäjä Ville Urpomäki vaatii lippueamiraali Hirvoselle sakkorangaistusta neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta vuosilta 2016-2018. Hirvonen kiistää syytteet. Puolustuksen mukaan Hirvonen on toteuttanut palvelustehtäviinsä kuuluvia rutiiniluonteisia toimenpiteitä, jotka ovat koskeneet Puolustusvoimissa palvelevia henkilöitä.
Ensimmäisessä syytteessä on kyse siitä, että Hirvonen on Rannikkolaivaston komentajana toimiessaan hyväksynyt poikansa henkilökohtaisen palkanosaprosentin keväällä 2016. Pojan palkka on hyväksymisen johdosta noussut ja luottamus Hirvosen puolueettomuuteen vaarantunut, syyttäjä katsoo.
Kolmessa muussa syytteessä on kyse Hirvosen toimista Merivoimien esikuntapäällikkönä liittyen hänen vaimonsa siskon puolisoon.
Syyskuussa 2016 Hirvonen on vahvistanut ja hyväksynyt samana keväänä tehdyn seuraajasuunnitelman mukaisesti, että hänen vaimonsa siskon puolisoa esitetään Merivoimissa osastopäällikön tehtävään. Hirvosen vahvistus ja hyväksyminen on vaikuttanut olennaisesti siihen, että Pääesikunnalle on esitetty kyseisen läheisen määräämistä osastopäälliköksi, syyttäjä katsoo.
Vuonna 2018 Hirvonen on puolestaan esitellyt Merivoimien komentaja Veijo Taipalukselle kunniamerkkiesityksiä koskevan etusijajärjestyksen. Asiakirjassa Hirvosen vaimon siskon puoliso on ollut kunniamerkin saajista ensimmäisenä. Hirvonen on allekirjoittanut kunniamerkkiehdotuksen, jossa kyseiselle läheiselle esitettiin 3. luokan Vapaudenristiä. Syyttäjän mukaan Hirvosen läheiselle on ollut odotettavissa erityistä hyötyä kunniamerkistä, jota ei ole lopulta myönnetty.
Tammikuussa 2018 Hirvonen on käynyt esikuntapäällikkönä esteellisenä kehityskeskustelun saman läheisensä kanssa. Hirvonen on tehnyt läheisestä myös tämän palkanosan vahvistamista koskevan suoritusarvioinnin. Kyseinen suoritusarviointi on vaikuttanut läheisen palkkaukseen, syyttäjä katsoo.
Syyttäjän mukaan tekoja ei ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, kun otetaan huomioon Hirvosen asema sekä toiminnan vaikutus Puolustusvoimien ja Merivoimien asianmukaiseen toimintaan sekä muun muassa päätöksenteon puolueettomuuteen.
Puolustuksen näkemyksen mukaan Puolustusvoimissa tai Merivoimissa ei ole ollut ohjeistusta tai mainintaa esteellisyyssäännöksistä tai toimintaohjetta esteellisyystilanteiden varalle.
– Tässä on kyse Puolustusvoimien määräyksissä olevasta järjestelmäviasta. Määräykset ovat puutteellisia, asianajaja Mats Welin sanoi.
Hän vetosi siihen, että Hirvoselle tai ylipäätään Puolustusvoimissa ei ole järjestetty koulutusta esteellisyyssäännösten noudattamisesta. Puolustusvoimien laillisuusvalvojalle syksyllä 2018 antamassaan selvityksessä Hirvonen käytti poikansa tehtävämääräyksen yhteydessä sanamuotoa ”tieto esteellisyydestä”. Puolustuksen mukaan tekstissä olisi pitänyt käyttää tiedon sijaan sanaa "tunne".
”Hallintolaki ja sen esteellisyyssäännökset eivät edellä esitetysti ole olleet vastaajan tiedossa kesällä 2015. Tämän vuoksi myös termi ”tieto” olisi pitänyt olla kirjattuna terminä ”tunne” (tunne siitä, ettei voi allekirjoittaa), sillä tosiasiallista tietoa esteellisyydestä vastaajalla ei aiemmin todetusti ole ollut.”, puolustuksen vastauksessa kerrotaan.
Tutkinta
Keskusrikospoliisin (KRP:n) esitutkinnassa selvitettiin henkilöstöasioihin liittyvien päätösten tekemistä esteellisenä Merivoimissa.
Esitutkinnan aikana Hirvonen työskenteli Pääesikunnassa, jossa hänet määrättiin sijaistamaan kenraalikuntaan kuuluvia Puolustusvoimien strategia- ja suunnittelupäälliköitä.
Puolustusministeriö päätti heinäkuun alussa pidättää Hirvosen virasta. Päätöksen allekirjoittivat puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.