Uudelleen synnyttävät suosivat Kätilöliiton mukaan niin sanottua luonnonmukaista synnyttämistä ensisynnyttäviä useammin. Luonnonmukaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnyttämistä niin, ettei kipuja lievitetä lääkkeillä eikä synnytyksen kulkuun puututa muillakaan lääketieteen keinoilla.
Lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja on valittavana aiempaa enemmän, mutta pelkästään niiden avulla hoidettuja synnytyksiä on melko vähän.
Luonnonmukaisista synnytysmuodoista vesisynnytys on noussut muutamassa vuodessa trendiksi Suomessa, ja suurin osa sairaaloista tarjoaa tätä palvelua.
– Vielä muutama vuosi sitten Suomessa sai synnyttää veteen vain muutamassa sairaalassa, vaikka avautumisvaiheen kivunlievitykseen vettä on käytetty jo pitkään kaikkialla, sanoo Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra.
Helsingin yliopistollisen sairaalan Naistenklinikan kätilö Anu Suomalainen kertoo, että vuonna 2018 Naistenklinikalla syntyneistä noin 8 900 vauvasta noin sata syntyi veteen.
Lyyran mukaan luonnonmukaisen synnytyksen taustalla voi olla esimerkiksi maailmankatsomuksellisia, ideologisia tai edelliseen synnytyskokemukseen perustuvia syitä.
Lääkkeettömät keinot monipuolistuneet
Lääkkeettömät kivunlievityskeinot ovat monipuolistuneet viiden viime vuoden aikana, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naistentautien poliklinikan ja synnytyssalin osastonhoitaja Tanja Puranen-Altamirano. Henkilökuntaa on koulutettu esimerkiksi baby spinningiin, vyöhyketerapiaan ja erilaisiin hierontoihin.
Erityisen suosittu kivunlievityskeino on TENS-laite, joka heikentää kipuviestien kulkeutumista aivoihin.
– Monet synnyttäjät ovat ostaneet laitteen kotiin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä helpottaakseen loppuraskautta, Puranen-Altamirano sanoo.
Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tiina Kemppainen kertoo, että myös tukihenkilöä ohjataan tukemaan synnyttäjää esimerkiksi painamalla akupisteistä sekä käyttämällä terapia- ja hierontapalloja.
Alueelliset erot suuria
Suurissa yliopistollisissa sairaaloissa joko epiduraali- tai spinaalipuudutuksen tai molempia saavien osuus on Lyyran mukaan noussut. Näissä sairaaloissa puudutuksen saa jo lähes 80 prosenttia synnyttäjistä. Kun tähän lisätään muut lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät, luonnonmukaisten synnytysten osuus on melko pieni.
Alueelliset erot synnytysten kivunlievityksissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa luonnonmukainen synnyttäminen on vähäistä. Suurin osa synnyttäjistä tahtoo ehdottomasti joko sektion tai ilmoittaa jo ennen synnytyksen käynnistymistä haluavansa kaikki mahdolliset lääkkeelliset kivunlievityskeinot, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Timonen.
Oulussa puolestaan joka neljäs synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
– Osa pyytää lääkkeellistä kivunlievitystä siinä vaiheessa, kun synnytys on edennyt jo niin pitkälle, ettei lääkkeellinen kivunlievitys ole enää mahdollista, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Kemppainen.
Naistenklinikan Suomalaisen mielestä epiduraalipuudutusten määrää olisi tärkeää saada vähennettyä, sillä etenkin silloin, jos epiduraalia tarvitaan useita annoksia, synnytyksen kulku saattaa häiriintyä.