Suutari ei ole vain suutari – "Se su­ku­pol­vi, joka vielä korjasi ken­kiään, makaa nyt Ala­tor­nion hau­tuu­maal­la"

Perinteisen ammatin rinnalle on pitänyt kehittää lisäpalveluja.

Tornion Pikasuutarin Matti Alaviuhkola on tehnyt suutarin hommia 40 vuotta  Katja Alavahtola laitatti kenkiinsä uudet korkolaput. Sun Suutarin kenkien venytyskoneelle on käyttöä.
Tornion Pikasuutarin Matti Alaviuhkola on tehnyt suutarin hommia 40 vuotta Katja Alavahtola laitatti kenkiinsä uudet korkolaput.
Tornion Pikasuutarin Matti Alaviuhkola on tehnyt suutarin hommia 40 vuotta Katja Alavahtola laitatti kenkiinsä uudet korkolaput.

Suutari pysyköön lestissään on vanha sanonta, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa sitä, että ihmisen kannattaisi tehdä sitä mitä osaa ja mitä on tottunut tekemään.

Nykyisillä suutareilla lestejä pitää olla enemmän, jotta leipä irtoaisi perinteikkäästä käsityöammatista.

Kemin Prisman kiinteistössä Sun Suutaria pitävä Henry Aho kertoo heti, että hän ei ole entisajan suutareiden tapaan varsinaisesti kenkien tekijä.

– Ollemme nykyajan monipalveluliikkeessä enemmän korjaajia, muokkaajia ja kunnostajia, kun kyse on kengistä,laukuista ja varusteista, Aho sanoo.

Ahon ja Sun Suutarissa töissä olevan Ilkka Kemppaisen käsien kautta ovat esimerkiksi moottorikelkan penkki ja jääkiekkomaalivahdin kilpi saaneet lisää elinkaarta. Kalliiseen ja jalalle sopivaan hiihtomonoon tulee uuden vetoketjun myötä lisäkilometrejä.

– Suutarin työ on edelleen meidän päähomma, mutta teemme paljon muutakin. Ehkä olisi parempi kysyä, mitä me ei tehdä, Aho ajattelee.

Syksyisin ja talvisin työtä riittää erityisesti jalkineiden liukkaudeneston kanssa.

– Laitamme tarvittaessa kenkiin pitävät pohjat tai nastoitamme. Saatavilla on myös erilaisia pois otettavia liukuesteitä.

Aho on huomannut, että kenkäkauppojen laatuerot ovat hieman yleisesti ottaen tasoittuneet, mutta myös hinnat ajan kanssa nousseet.  Kun katsoo kestävää ja hyvää kenkää saa olla tarkkana. Hinta ei ole kengissä ole aina laaduntae. Aidot nahkakengät ovat kestävimmät ja siten myös tulevat ajan kanssa halvemmiksi ja ekologisemmiksi kuin vastaavat muoviset.

– Laadukas nahkakenkä vaatii myös hoitoa, samoin kuin muista materiaaleista valmistetut jalkineet. Me pesemme ja huollamme kenkiä ja laukkuja ja annamme myös vinkkejä niiden hoitoon. Oikein pidetty ja hoidettu laadukas kenkä voi kestää käyttäjällä jopa 15 vuotta. Mitä aiemmassa vaiheessa kengän tuo huoltoon, niin sitä sutjakammin matka jatkuu, Henry Aho kertoo.

Yksi tärkeä palvelu Aholla on avainpaja.

– Meillä on liikkeessämme yli 1 600 avainaihiota. Kehottaisin heti teettämään autoon vara-avaimen, jos toinen avaimista menee hukkaan. Siinä voi säästää melko ison määrän euroja.

Aho tavallaan ajautui suutarin töihin, kun Kemissä syntynyt mies oli Oulun Raksilan marketissa töissä.

– Tutustuin suutarin töihin 2005 kun tapasin Risto Luttisen ja pääsin töihin Ykkös Suutarille Raksilaan. Minua oli Riston ohella kouluttamassa kolme suutaria, joilla oli jo silloin useiden vuosien kokemus suutarin töistä. Tällä paikalla Kemin Prismassa aloitin Sun Suutari monipalveluliikkeen 2011, yrittäjäksi ryhtymisessä Risto oli myös loistava yrityskummi, Henry Aho kertoo.

Suutari- ja avainpalvelun  lisäksi liikkeestä saa aikaa varaamatta passi- ja viisumikuvat sekä kaiverretut kyltit. Liikkeessä on myös teroituspalvelu luistimille, saksille ja veitsille.

Vetoketju petti monosta, mutta Henry Ahon korjaustoimen jälkeen se on valmis ladulle. Taustalla omia suutarin töitä tekevät Ilkka Kemppainen ja Jussi-Pekka Niskanen.
Vetoketju petti monosta, mutta Henry Ahon korjaustoimen jälkeen se on valmis ladulle. Taustalla omia suutarin töitä tekevät Ilkka Kemppainen ja Jussi-Pekka Niskanen.

Kemin Keskuspuistokadulla S-Marketin vieressä toimii Lauri Juutisen Kemin Suutari ja Avainpalvelu. Se on palvellut asiakkaita liki 40 vuotta. Yritys aloitti Eka-Marketin kiinteistössä jo vuonna 1980. Laajennuksen yhteydessä 1996 muuttomatka laskettiin metreissä.

Perinteisiä suutarille kuuluvia töitä Lauri Juutinen tekee noin puolet työajastaan.

– Mielestäni jo aloittaessani yrittäjänä suhde oli suunnilleen sama. Minulla on ollut alusta asti tarjolla avainpalveluja, Juutinen kertoo.

Neljän vuosikymmenen yrittämisestä pitää saada jotakin muutakin kuin vain taloudellista hyötyä. Muuten se voisi maistua puulta.

– Mielestäni tämän homman hohto on se, kun asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun, Lauri Juutinen sanoo.

Tornion Pikasuutaria pitävällä Matti Alaviuhkolalla on myös neljänkymmenen vuoden kokemus suutarin hommista. Hän on omien sanojensa mukaan laskeutumassa alalta alas ja alkaa vain harrastaa suutarin töitä.

– Korjaan jalkineita, teen auton maskisuojia, avaimia ja kylttejä, teroitan veitsiä ja saksia, mutta töitä ei ole yhtään liikaa. Pitäisiköhän vielä alkaa leikata tukkia ja kynsiä, suutari naurahtaa.

Varsinaiset suutarin työt ovat Alaviuhkolalla vähentyneet.

– Se sukupolvi, joka vielä korjasi kenkiään, makaa nyt Alatornion hautuumaalla. Markkinavoimat jylläävät ja ihmiset ostavat uutta tavaraa. Lama-aikakaan ei tuo suutarille lisää töitä, sillä jos huonolaatuiset kengät saa edullisesti, ihmiset luulevat säästävänsä, Alaviuhkola sanoo.

Parhaimmillaan Torniossa oli kolme suutariliikettä. Nyt vain yksi.

– Koko Pohjois-Suomessa on useita kypsässä iässä olevia suutareita, joille olisi hyvä saatava jatkajia. Koulusta valmistuu suutareita, mutta he eivät välttämättä ala tekemään suutarin töitä. Mitä sitten tehdään, kun esimerkiksi jalka- tai lonkkaleikkauksen jälkeen olisi tarve erikoiskengälle eikä paikkakunnalla ole suutaria, Alaviuhkola kysyy.

Matti Alaviuhkola ihmettelee, miten osa ihmisistä voi olla niin tietämättömiä kenkien suhteen.

– Jos ei tiedä mitä materiaalia kengät ovat , niin ei niitä osaa hoitaa. Eräs asiakas toi minulle kerran huopatossut ja ihmetteli, miten ne kastuvat vesikelillä. Kastuuhan hoitamaton nahkakenkäkin, Matti Alaviuhkola muistuttaa.

Suutarin koulutusta järjestää esimerkiksi Nord Tornionlaakson Hedenäsetissä.