Mainos

Suur­vies­tin radat syn­ty­vät vuosien työn tu­lok­se­na – Na­pa­pii­ri-Ju­ko­lan radat tar­joa­vat suun­nis­ta­jil­le avaraa lap­pi­lais­ta vaa­ra­mai­se­maa, jossa saa olla tark­ka­na

Napapiiri-Jukolan pääratamestarit Mikko Rapakko ja Kimmo Määttä tuntevat kilpailumaastot kuin omat taskunsa.
Napapiiri-Jukolan pääratamestarit Mikko Rapakko ja Kimmo Määttä tuntevat kilpailumaastot kuin omat taskunsa.

– Tämä on kerran elämässä -tilaisuus. Toista ei tule, kuvailee Napapiiri-Jukolan Venlojen viestin pääratamestari Mikko Rapakko tehtäväänsä.

Rapakon ja Jukolan viestin pääratamestarin Kimmo Määtän työ on alkanut noin kahdeksan vuotta sitten, sillä Määttä ja Rapakko ovat olleet Rovaniemen Jukola-hankkeessa mukana jo hakuvaiheessa.

– Kimmo kokeneempana otti Jukolan, Rapakko kuvailee ratamestarien työnjakoa.

Rapakko ja Määttä korostavat yhteistyön merkitystä ratasuunnittelussa. Kaksikon lisäksi ratamestariryhmään kuuluvat Jyrki Itkonen ja Harri Mäki.

Hakuvaiheessa Rovaniemellä oli kaksi vaihtoehtoa kilpailukeskukseksi, Ounasvaara ja Mäntyvaara. Ratamestarit hahmottelivatkin ratoja molempiin maastoihin.

Kun kilpailupaikaksi varmistui Mäntyvaara, ratamestarit alkoivat kävellä kilpailumaastoja läpi ja ryhtyivät pohtimaan rastipisteiden paikkoja.

Ensimmäiset versiot radoista ovat vuodelta 2015.

– Aikajänne on pitkä ja ratasuunnitelmat ovat muovautuneet vähitellen. Lopullisesti oli lähes valmista vuonna 2018, sen jälkeen on tehty lähinnä hienosäätöä, Määttä kertoo.

Määttä kokee Jukolan viestin ratamestariuden merkittävänä ja haastavana tehtävänä.

– Tietyllä tapaa tämä on jopa yksinkertaista, kun on vain yksi sarja, eikä tarvitse olla monen tasoisia ratoja kuten kansallisissa kilpailuissa tai kuntorasteilla.

Prosessin keston vuoksi ratamestareiden on pitänyt koko ajan pysytellä ajan hermolla siitä, tapahtuuko maastoissa jotain muutostöitä.

Napapiiri-Jukolan kilpailualueella maanomistajia on noin 150, mutta suurin maanomistaja on Rovaniemen kaupunki.

– Yhteistyö kaupungin suuntaan on ollut tiivistä ja siksi on ollut turvallinen olo sen suhteen, ettei esimerkiksi isoja metsänmuutostöitä ole tehty, Määttä kertoo.

Määtän mukaan kilpailukeskus määrittää linjat, joita ratasuunnittelussa voi käyttää. Tärkeää on miettiä myös, miten ihmismassat saadaan liikkumaan alueella turvallisesti. Samalla kärkisuunnistajille pyritään takaamaan mahdollisuus tasapainoiseen suoritukseen.

Pimeys ei huippuja hidasta

Hyvän suunnistusradan edellytyksistä ratamestarit ovat yksimielisiä.

– Hyvä rata tarjoaa haasteita sekä monipuolisia suunnistustehtäviä reitinvalinnoista tarkkaan rastinottoon, Rapakko ja Määttä kertovat.

Napapiiri-Jukolan siirto kesäkuun yöttömästä yöstä elokuun loppuun ei huippusuunnistajille ole merkittävä muutos.

– Huiput ovat huippuja joka paikassa, Rapakko tiivistää.

Osalle kuntosuunnistajista pimeys voi tuoda lisähaasteita.

– Toisaalta silloin maastossa on jo jonkin verran uria tukena, Määttä lisää.

Määttä korostaa, että Jukolan viestin radat suunnitellaan kansainvälisiä huippusuunnistajia varten.

– Tapahtuman yksi hienous onkin, että samalla kuntosuunnistajat saavat mahdollisuuden kiertää samat radat kuin huiput.

Etelä-Suomen rehevämpiin maastoihin tottuneille avara lappilainen vaaramaisema saattaa tehdä tepposet, sillä kartalla ei ole yhtä paljon luettavaa.

Kuten Jukolan viestissä yleensäkin, rastipisteitä maastossa on paljon ja monet niistä lähellä toisiaan, joten suunnistajat saavat olla metsässä tarkkoina. Hajontojen suunnittelu onkin ratamestarin mukaan molemmissa viesteissä merkittävässä roolissa.

Pitkä kokemus suunnistuksesta

Napapiiri-Jukolan ratamestarinelikolla on yhteensä pitkälle toista sataa Jukolan viestiä suunnistettuna.

Määttä on omien sanojensa mukaan suunnistanut lähes koko ikänsä. Hän osallistui Jukolan viestiin jo vuonna 1980, jolloin edellisen kerran kilpailtiin Rovaniemellä.

Rapakko on aloittanut suunnistuksen nuorena aikuisena. Hän oli ensimmäistä kertaa Ounasrasteilla vuonna 1981, jolloin iltarastit suunnistettiin edellisvuoden Jukolan kartalla Ounasvaaralla.

Jukola-projektissa on Rapakon mukaan ollut palkitsevinta nähdä, kuinka laaja ja monipuolinen joukko tapahtumaa on järjestämässä.

Vaikka valmistelut on tehty huolella ja hyvissä ajoin, kisan lähestyessä perhosia alkaa olla vatsassa.

Kun suunnistajat säntäävät metsään, ratamestari voi vain seurata kilpailua ja kuunnella osallistujien kommentteja radoista.

Rapakko kuvailee ratamestarin työtä myös nurinkuriseksi, sillä ratamestari oikeastaan odottaa, että suunnistaja tekee virheen.

– Venlojen viestissä voidaan nähdä useitakin virheettömiä suorituksia, mutta harvoin käy niin, että joukkueen kaikki neljä suunnistajaa onnistuvat täydellisesti. Se onkin osaltaan viestisuunnistuksen suola.

Jukola-projektiin käytettyjä tunteja Määttä ja Rapakko eivät ole laskeneet.

– Monelle suunnistus on elämäntapa ja ratamestarina toimiminen on yksi tapa toteuttaa itseään, Määttä kuvailee.

Napapiiri-Jukola

Napapiiri-Jukola suunnistetaan Rovaniemellä 21.–22.8.2021.

Kilpailukeskus on Mäntyvaaran raviradalla, jonne on nonstop-bussikuljetukset keskustasta tapahtuman aikana.

Jukolan viesti on maailman suurin viestisuunnistuskilpailu. Jukola-viikonloppu alkaa lauantaina kello 13.45 suunnistettavalla 4-osuuksisella Venlojen viestillä. 7-osuuksisen Jukolan viestin lähtö tapahtuu lauantaina kello 23.00 ja kilpailu jatkuu läpi yön.

Napapiiri-Jukolaan odotetaan noin 12 500 suunnistajaa Suomen lisäksi myös ulkomailta.

Lisätietoja: www.jukola.com