Suur­tul­va uhkaa jopa Ete­lä­kes­kuk­ses­sa – nyt on korkea aika sel­vit­tää oman kiin­teis­tön tul­va­ris­ki Ro­va­nie­mel­lä

Kiinteistön tulvariski kannattaa selvittää nyt muillakin kuin rantapaikoilla. Viileä kevät lykännee tulvahuipun jopa kesäkuun puoliväliin.

Vedenpinta voi nousta tänä keväänä Rovaniemellä samalle tasolle kuin kevään 1993 suurtulvassa, tai jopa ennätyksellisen korkealle.

– Todella suurta tulvaa ennustetaan. Vesistöennusteiden vaihteluväli on suuri, mutta keskiennusteen mukaan tulva on hieman vuotta 1993 isompi, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ely-keskuksesta.

Tällaisiin lukemiin tulva yltää keskimäärin vain kerran 50 vuodessa. Tämän hetken arvion mukaan tulvahuippu osuu tavallista myöhemmäksi, kesäkuun toiselle viikolle.

Jos sää on tuolloin ennustetta selkeästi lämpimämpi, voi tulva olla jopa kerran sadassa vuodessa toistuvan suuruinen.

– Tavanomaista viileämpi kevätsää jatkuu Lapissa, eikä kunnon sulaminen pääse käynnistymään ennen kuin vuorokauden keskilämpötila on selvästi lämpimän puolella, Alaraudanjoki avaa.

– Toukuun puolivälin jälkeen virtaamat alkavat pikkuhiljaa kasvaa, ja normaaliin tulvanousuun edetään kuun loppupuolella.

Kun sulaminen viivästyy, kasvaa samalla mahdollisuus nopealle ja yhtäjaksoiselle sulamisjaksolle.

Suurtulvan mahdollisuutta voi pienentää enää lähinnä yksi tekijä: kylmän sään jatkuminen.


Tulvakartta havainnollistaa, kuinka vesi nousee Rovaniemellä keskimäärin kerran 20, 50 ja 100 vuodessa. Grafiikka: Miila Kankaanranta, lähde: Suomen ympäristökeskus, Tulvakeskuksen karttapalvelu.
Tulvakartta havainnollistaa, kuinka vesi nousee Rovaniemellä keskimäärin kerran 20, 50 ja 100 vuodessa. Grafiikka: Miila Kankaanranta, lähde: Suomen ympäristökeskus, Tulvakeskuksen karttapalvelu.
Kuva: Miila Kankaanranta


400 hiekkasäkkiä valmiina

Rovaniemen kaupunki, Lapin ely ja Lapin pelastuslaitos varautuvat tulvaan tiiviissä yhteistyössä. Tulvatilanteen kehittymistä seurataan viikoittain kokoontuvassa tulvaryhmässä.

Vahinkojen torjumiseksi Kemijärven ja Olkkajärven vedenkorkeutta on laskettu alarajan tuntumaan. Rovaniemellä on rakennettu Saarenkylään tilapäisiä tulvapenkereitä ja perustettu hiekanjakopaikka kuntalaisille. Myös ojia ja rumpuputkia joudutaan sulkemaan väliaikaisesti.

Kaupungilla on käytössään säkityskone, jolla viime viikon loppuun mennessä oli säkitetty hiekkaa 400 suursäkin varannoksi Saarenkylään. Samalla selvitettiin kuinka nopeasti hiekkasäkkejä pystytään valmistamaan.

– Kaupunki varautuu suurtulvaan suojaamalla omat tulvan uhkaamat kiinteistönsä ja tiedottamalla asukkaita. Toki suojatoimet pyritään optimoimaan siten, että myös yksityiset kiinteistönomistajat voivat saada bonuksena apua, sanoo vt. kunnossapitopäällikkö Marko Rautio.

Hiekalla vettä vastaan. Kirvesmies Mikko Hiltunen (vas.) ja rakennusinsinööri Mikko Hiltunen Rovaniemeltä täyttävät tulvasäkkejä Saarenkylässä. Rollohallin pihassa on tarjolla hiekkaa myös kaupunkilaisille tulvasuojausta varten.
Hiekalla vettä vastaan. Kirvesmies Mikko Hiltunen (vas.) ja rakennusinsinööri Mikko Hiltunen Rovaniemeltä täyttävät tulvasäkkejä Saarenkylässä. Rollohallin pihassa on tarjolla hiekkaa myös kaupunkilaisille tulvasuojausta varten.
Kuva: Jussi Leinonen

Vastuu kiinteistön tulvasuojelusta on kuitenkin kiinteistön omistajalla, Rautio painottaa.

– Esimerkiksi Saarenkylässä on sellainen maaperä, että vesi voi nousta siitä läpi penkoista huolimatta. Kaupungin toimien varaan ei saa kukaan tuudittautua.

Viimeistään nyt jokaisen kiinteistönomistajan tulisikin selvittää talonsa sokkelin korkeus ja verrata sitä tulvaennusteeseen.


Viimeistään nyt jokaisen kiinteistönomistajan tulisikin selvittää talonsa sokkelin korkeus ja verrata sitä tulvaennusteeseen.

– Korkeuden voi selvittää piirustuksista tai mittaamalla, tarvittaessa ammattilaisen avulla. Käytössä on kolme eri mittajärjestelmää, joten on tärkeätä muuntaa lukemat N2000-järjestelmään, jotta vertailu tulvakarttaan pitää paikkansa, Rautio selventää.

Vesi voi nousta muualtakin kuin rannasta

Suurtulvassa vesi voi tavoittaa rakennukset muuallakin kuin rantaviivan läheisyydessä. Esimerkkinä tästä tulvaryhmä on nimennyt Rovaniemen alueella riskikohteeksi muun muassa Eteläkeskuksessa sijaitsevan K-raudan kiinteistön.

– Rantaviivan lisäksi nyt kannattaa huomioida myös korkeuskäyrät. Yleisesti tulvariskialueeksi tunnetun Saarenkylän lisäksi myös esimerkiksi Viirinkankaan ja Alakorkalon alueilla sijaitsee runsaasti kiinteistöjä jotka tulisi suojata, Timo Alaraudanjoki sanoo.

– Rantaviivan lisäksi nyt kannattaa huomioida myös korkeuskäyrät. Yleisesti tulvariskialueeksi tunnetun Saarenkylän lisäksi myös esimerkiksi Viirinkankaan ja Alakorkalon alueilla sijaitsee runsaasti kiinteistöjä jotka tulisi suojata.
Timo Alaraudanjoki
Johtava vesitalousasiantuntija, Lapin ely-keskus

Pelastuslaitoksen mahdollisuudet suojella kiinteistöjä veden noustessa ovat vähäiset.

– Jos kiinteistönomistajalla ei ole itsellään mahdollisuutta valmistautua tulvaan, nyt on syytä kysyä apua sukulaisilta tai naapureilta, kehottaa valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta.

Rakennuksen suojaamiseen löytyy perusteelliset ohjeet verkosta, myös havainnollinen ohjevideo muovin ja hiekkasäkkien oikeaoppiseen asetteluun vahinkojen välttämiseksi.

– Asuinkiinteistöjen lisäksi myös muu irtain kuten laiturit, veneet ja muut ajoneuvot tulee huolehtia turvaan, myös vapaa-ajanasunnoilla, Soppela muistuttaa.

Hän vinkkaa myös huomioimaan myös salaojien ja muiden maanalaisten vedentuloreittien vaikutuksen.

– Esimerkiksi Kittilän tulvissa keväällä 2005 vesi tuli moneen kellariin suojausten alta: osin tiedossa olevista salaojista, osin hulevesilinjoista. Vesi kulkeutui myös erilaisista käytöstä poistetuista vanhoista maanalaisista putkistoista.

Soppelan mukaan näitä voi tukkia erilaisilla itse tehdyillä tulpilla, jopa kumipallolla.

– Myös seuranta tulvan aikana ja mahdollinen pumppaus kannattaa huomioida tulvasuojauksessa, Soppela vinkkaa.

Varaudu tulvaan!

Lisätietoa verkosta ja puhelimitse

Rovaniemen kaupungin tulvasivut, tulvapuhelin 14.5. alkaen ma–pe klo 12–15, p. 080 013 2211.

Lapin pelastuslaitoksen tulvasivut, tulvapuhelin p. 040 126 4030.

Ympäristöhallinnon tulvakartat ja vesistöennusteet.

Tulvasuojauksen toteuttaminen -ohjevideo.

Tilapalvelukeskus: Pulkamontien terveysasema voidaan tarvittaessa evakuoida Sairaalakadulle
Veera Vasara

Pulkamontien terveysasema Saarenkylässä sijaitsee paikalla, jonne Saarenputaan vesi voi nousta suurtulvassa. Päätös tulvasuojauksen rakentamisesta terveysasemalle tehdään perjantaina 15. tai viimeistään 22. toukokuuta, kertoo Rovaniemen kaupungin tilapalvelukeskuksen päällikkö Pekka Latvala.

Myös evakuointiin on valmistauduttu. Jos vesi nousee niin korkealle, että terveysaseman toiminta vaarantuu, sen toiminnot voidaan siirtää Sairaalakadulle, entisen terveysaseman tiloihin.

– Rakennus on teknisesti käyttökunnossa, ilmanvaihto pyörii siellä tälläkin hetkellä, Latvala sanoo.

Terveysaseman lisäksi tilapalvelukeskus suojaa Saarenkylässä omistamansa Ounaspaviljongin kahvilarakennuksen sekä kiinteistön, jossa vuokralaisena toimii yksityinen päiväkoti Hiirilimppu. Latvalan mukaan myös päiväkodille löydetään tarpeen tullen korvaavat tilat.

Kaupungin tulvasuojelukohteisiin kuuluu myös Saarenputaan läheisyydessä sijaitseva Näsmäntie, jonka varrella toimii palvelutalo Näsmänkieppi.