Suomi on tänään tehnyt päätöksen liittyä Ranskan ydinpelotealoitteeseen eli niin kutsuttuun eteenpäin työnnettyyn pelotteeseen, tiedottavat tasavallan presidentin kanslia (TPK) ja puolustusministeriö.
Ydinpelotealoitteeseen liittymisessä on kyse ennen kaikkea eurooppalaisen turvallisuuden vahvistamisesta, kertoo presidentti Alexander Stubb viestipalvelu X:ssä julkaistussa lausunnossa.
– Aloite ei ole päällekkäinen Naton ydinpelotteen kanssa eikä korvaa sitä. Suomen ensisijainen lähtökohta on toiminta osana Natoa ja Euroopan unionia. Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana, Stubb sanoo.
Aloitteessa on kyse kahdenvälisestä yhteistyöstä Ranskan kanssa, kertoo puolustusministeriö. Suomi on käynyt aloitteesta luottamuksellisia keskusteluja Ranskan kanssa sekä ylimmällä poliittisella tasolla että virkamiestasolla.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron lanseerasi linjapuheessaan maaliskuussa 2026 aloitteen maan ydinpelotteen eurooppalaisesta ulottuvuudesta. Kahdeksan maan todettiin tuolloin liittyneen aloitteeseen, ja myöhemmin myös Norja liittyi siihen.
– Ranskan aloite vahvistaa osaltaan Euroopan entistä aktiivisempaa otetta puolustuksessa. Aloitteen tarkoituksena on vahvistaa turvallisuutta ja puolustuksen pelotetta Euroopan laajuisesti, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) toteaa tiedotteessa.
– Ranska on ydinasevaltio, jolla on keskeinen rooli Euroopan puolustuksen vahvistamisessa. Suomen liittyminen aloitteeseen tiivistää merkittävällä tavalla maidemme kahdenvälistä puolustusyhteistyötä ja lujittaa Suomen turvallisuutta, Häkkänen jatkaa.
Ei tarjoa ydinsateenvarjoa
Häkkäsen mukaan Suomen osallistuminen oli luontevaa myös siksi, että läheiset naapurimaat Norja, Ruotsi ja Tanska ovat jo siinä mukana.
Ranskan aloitteen ei kerrota korvaavan tai olevan päällekkäinen Naton ydinpelotteen kanssa, jonka takaajana on ennen kaikkea Yhdysvallat.
– Ranskan aloite poikkeaa Naton ydinpelotteesta. Ranska ei aseta osallistujille yhteisen puolustuksen kaltaisia velvoitteita. Ranska ei myöskään ole pyytämässä aloitteessa mukana olevia osallistumaan ydinpelotteensa ylläpidon kustannuksiin, Häkkänen sanoo.
Ranskan tiukan puolustuksellista ydinpelotedoktriinia ei muuteta, eikä Ranska tarjoa kumppaneilleen ydinasesateenvarjoa, tiedotteessa kerrotaan. Maa säilyttää täyden päätösvallan ydinaseistaan ja elintärkeiden intressiensä määrittelystä myös jatkossa.
– Yhteistyö sovitaan osallistuvan maan intressien mukaiseksi. Se voi sisältää muun muassa dialogia Ranskan ydinasedoktriinista, yhteistä harjoitustoimintaa, jossa kumppanimaa on tarkkailijana tai osallistuu konventionaalisin kyvyin tai äärimmillään Ranskan strategisten ilmavoimien osien tilapäistä läsnäoloa liittolaismaassa, sanoo Häkkänen.
Yhteistyön käynnistämiseksi perustetaan lähikuukausina ohjausryhmä, kertoo TPK.
