Suo­mes­sa on suun­ni­tel­mia yli kym­me­nen teol­li­sen mit­ta­kaa­van bio­ja­los­ta­mon ra­ken­ta­mi­seen, ja myös hiilen tal­teen­ot­toa val­mis­tel­laan

Vaken toimitusjohtajan mukaan ilmastorahaston investointiaihioissa on merkittäviä hankkeita, joiden rakentaminen voisi alkaa vuodessa. Konkreettisista CCS-hankkeista ei ole juuri puhuttu Suomessa vakavasti sitten vuoden 2010.

Uudet biojalostamohankkeet hyödyntäisivät raaka-aineenaan pääasiassa erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Arkistokuva Äänekosken biotuotetehtaasta, joka on Suomen suurin puuta käyttävä laitos.
Uudet biojalostamohankkeet hyödyntäisivät raaka-aineenaan pääasiassa erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Arkistokuva Äänekosken biotuotetehtaasta, joka on Suomen suurin puuta käyttävä laitos.
Kuva: PEKKA KARHUNEN

Suomalaisella teollisuudella on valmiina alustavat suunnitelmat yli kymmenen biojalostamon rakentamiseksi teollisessa mittakaavassa.

Asia selviää Valtion kehitysyhtiö Vaken ilmastorahaston saamista niin sanotuista investointiaihioista. Vaikka varsinainen ilmastorahoituksen haku ei ole vielä alkanut, biojalostamoja koskevia aihioita on kertynyt yksitoista.

Kyseessä ovat teollisen mittakaavan eli suuret laitokset ja useat niistä ovat investointeina hyvin merkittäviä kokonaisuuksia.

– Aihioita yhdistää yleisesti vaihe, jossa ratkaisu on validoitu vähintään pienimuotoisessa pilottivaiheessa ja seuraavana askeleena on teknologian ja konseptin todistaminen teollisessa mittaluokassa, kertoo Vaken toimitusjohtaja Paula Laine Lännen Medialle.

Useimmat liittyvät sivuvirtojen hyödyntämiseen

Laineen mukaan jalostamoiden joukkoon mahtuu niin yliopistojen tutkimuksiin perustuvia konsepteja kuin startupejakin. Useissa tapauksissa tuotantolaitoksen rakentaminen voisi alkaa esimerkiksi ilmastorahaston vauhdittamana alle vuodessa.

Tarkkoja tietoja aihioiden taustalla olevista yrityksistä ja organisaatioista ei liikesalaisuuksien vuoksi tässä vaiheessa anneta julkisuuteen.

Sama koskee tekniikkaa. Biojalostamosuunnitelmissa raaka-aine eli syöte vaihtelee Laineen mukaan kuitenkin laidasta laitaan.

– Useammassa syötteet ovat erilaisia sivuvirtoja, joiden hyödynnystä ja jalostusarvoa olisi mahdollista merkittävästi parantaa, hän kertoo.

Palaavatko konkreettiset CCS-hankkeet?

Vaken keskeisiksi toiminta-aloiksi on ennakoitu ilmastonmuutosta ja digitalisaatiota. Näihin liittyviä aihioita yhtiölle on kertynyt kaikkiaan noin 150.

Biojalostamoiden lisäksi listalta löytyy hiilensidontaa sekä luonnon prosesseilla että teollisesti.

Jälkimmäisessä on kyse hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista (CCS). Siinä esimerkiksi tehtaasta talteen otettu hiilidioksidi pumpattaisiin nesteenä esimerkiksi maaperään tai merenpohjaan.

Menetelmä on ollut esillä ilmastokeskusteluissa, mutta konkreettisista hankkeista ei Suomessa ole juuri puhuttu sen jälkeen kun Fortum ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen omistava Teollisuuden Voima kuoppasivat Finncap-hankkeensa vuonna 2010.

Yhtiöt valmistelivat suuren kokoluokan koelaitosta Meri-Porin voimalaitokselle. Hankkeesta luovuttiin taloudellisista syistä.

– Biojalostamojen ja hiilensidonnan ohella nousee esiin ruuantuotantoon, data-alustoihin, liikenteeseen, uusiutuvaan energiaan ja biomateriaaliin liittyviä aihioita, Laine kertoo.

Ruokasektorilla mukana on hänen mukaansa myös uudenlaista tuotantoteknologiaa.

Hallituksen linjaus vielä toukokuussa

Viime aikoina on esitetty yhä enemmän näkemyksiä siitä, että koronakriisiä seuraavassa talouden elvytyksessä tulee keskittyä niin sanottuihin kestäviin ja erityisesti hallituksen ja EU:n ilmastolinjauksia tukeviin toimiin.

Vaken kohdalla valtio-omistajan on tarkoitus tehdä konkreettiset linjaukset toukokuun lisätalousarvion yhteydessä.

Ilmastorahaston roolin Laine näkee löytyvän valtion muiden kehitys- ja tukiyhtiöiden välistä. Business Finland tukee hankkeiden tutkimus- ja kehitysvaihetta, kun taas Teollisuussijoitus Tesi toimii teollisuudessa suorana sijoittajana ja vähemmistöomistajana.

– Ilmastonmuutoksen kohdalla merkittävien investointien aikaistaminen on keskeinen pullonkaula, Laine sanoo

Vaken ilmastorahasto voisi hänen mukaansa olla "kiihdyttäjänä" varmistamassa ilmastoinvestointien kaupallisen toteutuksen aikatauluja. Tämä korostuu erityisesti koronakriisin luoman epävarmuuden aikana.

Laine korostaa, että koska varsinaista hakua ei ole toistaiseksi olemassa, investointiaihiot ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia.

– Oletan, että jos toiminta pääsee käynnistymään, niin aihioita tulee lukumääräisesti hyvin paljon lisää. Tällöin esiin saattaa tulla sellaisia painotuksia, jotka vielä eivät ole nousseet esiin.