Kuopiossa järjestetyt suunnistuksen MM-kotikisat saivat suomalaisittain dramaattisimman mahdollisen päätöksen, kun Miika Kirmula ankkuroi Suomen miehet viestipronssille ällistyttävien loppuvaiheiden jälkeen.
Suomen viestiavaaja Topi Syrjäläinen ja toisen osuuden suunnistanut Akseli Ruohola tekivät Puijon helteessä ehjät suoritukset, joiden myötä Kirmula pääsi ankkuriosuudelle kolmannelta sijalta. Suomalaisankkuri joutui päästämään pronssitaistossa Ruotsin Max Peter Bejmerin ensin edelleen, mutta ruotsalaisankkuri pummasi pahasti osuuden lopulla ja putosi mitalikamppailusta mentyään väärälle rastille.
Sen jälkeen ongelmiin ajautui Kirmula, mutta virheestään huolimatta suomalaisankkuri onnistui pitämään rinnalleen nousseen Ranskan Lucas Basset'n takanaan. Kirmula kukisti Basset'n loppuratkaisussa ja saapui maaliin kolmantena, mutta epätietoisuus Bejmerin pummista säilyi lähes loppuun asti.
– Lähdin ottamaan Bejmeriä alun jälkeen vähän riskillä kiinni ja yhtäkkiä en enää nähnyt hänen selkäänsä. Sitten lähdin rastia lähestyessä väärään suuntaan. Lopussa ajattelin vain virheen korjaamisen jälkeen, että ehkä joku on ottanut hylsyn tai tehnyt tosi ison virheen, niin voisi olla vielä saumaa (mitaliin), Kirmula kertasi erikoista loppuratkaisua.
– Vähän kyllä ajattelin, että nelossija olisi nyt maksimi. Kuulin vasta viimeistä rastia lähestyessä, mikä tilanne on.
Puijon hiihtostadionin polttavaan helteeseen saapunut monituhatpäinen kotiyleisö sai kisoille iloisen päätöksen, sillä Suomen mitalitili avautui kotikisoissa viimeisellä mahdollisella hetkellä.
– Tämä oli hieno lopetus näille kisoille, Kirmula iloitsi.
Syrjäläiseltä ja Ruoholalta luottotyötä
Kirmulalle MM-viestimitali oli jo uran neljäs. Syrjäläinen oli Kirmulan tavoin voittamassa MM-maastoviestin hopeaa kaksi vuotta sitten Sveitsissä, mutta Ruoholalle arvokisamitali oli uran ensimmäinen.
MS Parmaa edustava Ruohola oli Kuopiossa mukana ensimmäisissä MM-maastokisoissaan ja täytti paikkansa joukkueessa mainiosti.
– Oli todella hauskaa, tosi makea tilanne oli lähettää Miika matkaan. Ei siinä kuullut enää omia ajatuksia ja hengitystä, kun tulin yleisön eteen. Korvat vaan soivat yleisöstä, Ruohola myhäili.
Suomen viestijoukkueet joutuivat lauantaina sangen harvinaiseen tilanteeseen, sillä sekä miesten että naisten joukkueessa tarvittiin varaurheilijaa. Syrjäläinen korvasi viestissä pitkällä matkalla jalkaansa loukanneen Eetu Savolaisen ja toi Suomen avausvaihtoon kärkijoukossa.
– Oma osuuteni oli lähestulkoon niin hyvä kuin voi olla. Pieniä mikrovirheitä tuli reitinvalinnassa, mutta tiesin koko ajan, missä muut menevät, Syrjäläinen sanoi.
Norja, Ruotsi ja Sveitsi määräävät
Suomen viestimiehet pelastivat järjestäjämaan kyseenalaiselta lajihistorialta, sillä Suomen mitalittomuus kotikisoissa olisi ollut ennenkuulumaton noteeraus. Vielä 2000-luvun aiemmissa kotikisoissa Suomi vietti lihavia mitalivuosia, kun Tampereella 2001 mitaleita tarttui mukaan kahdeksan ja 12 vuotta sitten Vuokatissakin vielä viisi.
Suomen suunnistusliiton strategiassa kirjattiin neljä vuotta sitten, että Suomi olisi Kuopion MM-kotikisojen paras maa. Se strategiatavoite ei ollut lähelläkään toteutumista, mutta päävalmentaja Thierry Gueorgioun suomalaissuojateilla oli myös ilonaiheita kisoissa, kun useat urheilijat pääsivät parhaisiin MM-sijoituksiinsa.
Kuopion MM-suunnistus alleviivasi kolmen maan hallitsevan huippuyksilöidensä johdolla lajin kansainvälistä kärkeä mielin määrin. Norja, Ruotsi ja Sveitsi kahmivat miesten viestipronssia lukuun ottamatta itselleen kaikki kisojen mitalit.
Suomen suunnistajanaiset antoivat MM-kotikisojen viestihuipennuksessa kaikkensa helteisillä Puijon rinteillä, mutta rehkintää ei palkittu mitalisijalla.
Suomen kolmikko Amy Nymalm, Ida Haapala ja Venla Harju sijoittui Kuopion MM-viestissä lopulta viidenneksi, kun lajin hallitsijamaat Ruotsi, Norja ja Sveitsi karkasivat mitaleille. Suomalaisankkuri Harju oli nostaa lopussa sinivalkoiset värit neljänneksi, mutta konkarisuunnistaja taipui monituhatpäisen suomalaisyleisön edessä loppukirissä Tshekin Tereza Rauturierille.
Pikahälytyksen viestiin saanut Nymalm teki ehjän viestisuorituksen ja toi kisadebyytissään Suomen kolmantena vaihtoon. Haapala lähetti Harjun matkaan neljännellä sijalla niukasti ennen Sveitsiä, mutta päätösosuudella sveitsiläistähti Simona Aebersoldin vauhti oli suomalaisankkurille liikaa.
– Tasaisemmalla päällystöllä ja kivikkorinteellä tuntui, että pystyin menemään hänen (Aebersoldin) kanssa samaa vauhtia, mutta kun tulee tuollaisia penkkoja, ei hapenotto riitä häntä vastaan, Harju myönsi kilpailun jälkeen.
Suomi taipui pronssimaa Sveitsille maalissa lopulta 57 sekunnilla. Ylivoimaiseen voittajaan Ruotsiin eroa kertyi viitisen minuuttia.
Nymalm karisti jännityksen metsään
Toisen polven suunnistaja Nymalm taipui osuudellaan puolentoista minuutin verran kärkivauhdista, mutta Paimion Rastin urheilija teki minuutin eron kilpakumppani Sveitsiin.
– Jännitti ihan sikana, mutta ei se sillä tavalla haitannut. Tiesin, että jännitys häviää aika hyvin, kun pääsee metsään, Suomen joukkueessa varaurheilijana ollut Nymalm pohdiskeli osuutensa jälkeen.
– Perustyytyväinen voin olla. Tienylityksessä sattui vähän tyhmä virhe.
Kisoissa kaikki matkat urakoinut Haapala oli toisen osuuden ajoissa neljäs, mutta Sveitsin Natalia Gemperle onnistui kirimään lähelle kuopiolaissuunnistajaa. Tshekin kakkososuuden viejä Lucie Dittrichova nosti loistosuunnistuksellaan Tshekin kolmen joukkoon, mikä heikensi Suomen mitalitodennäköisyyksiä ennen ankkuriosuutta.
– Jalat eivät liikkuneet tänään kauhean ripeästi, mutta on vaikea arvioida, miten paljon aiemmat kisat vaikuttivat. Ennen kisaa en tuntenut oloani erityisen väsyneeksi, mutta keli oli aika uuvuttava, Haapala sanoi.
"Vähän sellaista itsepuhelua"
Suomen naisille kotikisoista jäi katkeransuloinen tunnelma, sillä mitalia ei tullut. Menestysodotuksia pedattiin etenkin kuusinkertaiselle MM-mitalistille Harjulle.
– Olen saanut urallani kolme kertaa vähän kuin yllättäen sen mitalin (MM-kisojen henkilökohtaisilla matkoilla), mutta nyt kun kaikki on tuntunut menevän putkeen ja olen parhaassa kunnossa ikinä, niin sitten sitä ei tulekaan. Totta kai aina halutaan kysyä syitä ja miksi menee kuin menee, mutta kaikki tähdet voivat olla eri kohdissa eri vuosina ja eri kisoissa, Harju pyöritteli maalissa.
Useiden suunnistustietäjien mukaan Suomi ei saanut Kuopion MM-kisoissa juuri ollenkaan maastoetua muihin kärkimaihin verrattuna, sillä Neulamäen henkilökohtaisilla matkoilla kisattiin Pohjoismaille tutunlaisessa metsämaastossa ja Puijolla maastoprofiili muistutti keskieurooppalaista mäkimaastoa. Harju allekirjoitti väittämän.
– Kyllä sen ehkä jälkikäteen voi myöntää. Kovasti tietysti uskotellaan, että kotikisoissa maasto sopii erityisesti meille, mutta onhan se vähän sellaista itsepuhelua, Harju sanoi.
Ruotsi voitti viestin odotetun ylivoimaisesti, sillä joukkueen ero hopeamaa Norjaan venähti pitkälti yli kahteen minuuttiin. Ruotsin ankkurille Tove Alexanderssonille maailmanmestaruus oli jo uran 23:s, ja hän nousi sivuamaan sveitsiläissuuruus Simone Nigglin MM-kultaennätystä.