Suomen pi­pa­ri­mes­ta­ri Sanna Ka­las­nie­men teos Pit­si­re­ki oli tuo­ma­ris­ton mie­leen. Reen teko vaati kä­den­tai­toa ja tai­teel­lis­ta nä­ke­mys­tä

Komea pitsireki tuuraa konvehtirasian tehtävää.. Sanna Kalasniemi innostuu silloin tällöin leipomaan kotonaankin. Kahvila-Konditoria Mioritan kakuissa, leivoksissa, pullissa ja viinereissä näkyy Suomen parhaan piparikakkuleipurin kädenjälki. Sanna Kalasniemen piparkakkuteos Veturi sai ykköspalkinnon Kahvila Hertan järjestämässä kilpailussa.
Komea pitsireki tuuraa konvehtirasian tehtävää..
Komea pitsireki tuuraa konvehtirasian tehtävää..

Sanna Kalasniemen kotona Syväkankaan Ouluntiellä tuoksuu pulla. Voisi olettaa, että Suomen parhaan piparileipojan kotona se on aivan normaali tuoksu. Eipä olekaan, vaan paremminkin harvinaista herkkua.

– Vieraillekin on pitänyt sanoa joskus sanoa, että kahvin kanssa ei ole oikein mitään tarjottavaa. Lapsenikin halusi kerran kaupasta yhden korvapuustin, kun kotoa niitä ei saanut, Sanna Kalasniemi naurahtaa.

Sannan hyväksi on sanottava, että hän oli ehtinyt leipoa samana päivänä eräänkin kakun ja viinerin jo aiemmin työpaikallaan. Piparimestari tienaa leipänsä Kahvila-Konditoria Mioritassa leipuri-kondiittorina.

Sanna Kalasniemi on virallisesti Suomen piparileivonnan Suomen mestari. Arvovaltainen tuomaristo valitse hänen teoksensa Pitsireen Myllyn Paras Oy:n järjestämän SM-kilpailun komeimmaksi luomukseksi.

Mestaruustittelin tavoitteleminen alkoi Kahvila Hertasta. Hertassa järjestettiin niin ikään piparikilpailu. Sannan Veturi äänestettiin kisan voittajaksi. Sanna Kalasniemen siskolla ei ollut osaa eikä arpaa lopputulokseen, vaikka hän tekee myyjän töitä Hertassa.

– Sain tiedon Myllyn Parhaan järjestämästä kilpailusta ja lähetin sinne kuvan Veturista. Lähetetyistä kuvista se äänestettiin neljän parhaan joukkoon ja finaaliin.

Veturi ja voittoteos Pitsireki kuuluvat tavallaan samaan kategoriaan. Molemmille löytyi syömisen lisäksi myös muuta hyötykäyttöä.

– En pidä yhtään konvehtirasioista ja lasten innoittaman tein piparkakkutaikinasta Veturin ja Pitsireen. Ne korvaavat konvehtirasiat olohuoneen pöydällä.

Finaalissa neljällä kilpailijalla oli kaksi kiloa taikinaa ja muita rakennustarpeita. Aivan pystymetsästä Sanna Kalasniemi ei lähtenyt kisaamaan.

– Harjoittelin kotona pariin kertaan Pitsireen tekemistä. Mielestäni onnistui finaalissa tekemään parhaimman teoksen. Sen tekeminen vaati taiteellista silmää ja oikeaa tekniikkaa. Pystyin sulkemaan häiriötekijät ulkopuolelle ja keskittymään vain tekemiseen.

Tehtävässä sai käyttää korkeintaan kolmea eri elementtiä, joista yksi oli pikeerikuorrute. Haastavinta reessä oli pitsireunuksen teko.

– Kun ensimmäisen viivan sai tomusokerista ja valkuaisesta tehdystä massasta pursutettua suoraan, niin loppu oli helppoa. Välillä ehdin jo säikähtää, kun uunista tuli ulos palaneen piparkakkutaikinan haju. Onneksi se ei tullut minun pipareista. Tajusin, että mestaruudessa on kiinni sen jälkeen enää kolme kilpailijaa.

Sanna Kalasniemen tapana on hahmotella tarkasti valmiiksi, mitä hän on tekemässä.

– Kun kolmevuotiaalle tytölle tilataan työpaikaltani vaaleanpunainen kakku ja minulle annetaan toteutukseen vapaat kädet, niin mietin mitä sen ikäinen tyttö oikein haluaisi kakustaan.

Jos kilpailussa haastavinta oli pitsireunuksen teko, niin vaikeinta oli lähteä mukaan voittajana MTV:n suoraan aamulähetykseen.

– En ole yhtään sellainen ihminen, joka haluaisi esiintyä jossakin tapahtumassa keskipisteenä. Lähetyksessä esiintyminen jännitti.

Sanna Kalasniemi opiskeli Kemin ammattikoulussa ravintola- ja suurtalousalan koulutuksessa. Työpaikka löytyi Merihovin keittiöstä ennen kuin hän siirtyi Mioritaan.

– Olin aikoinani ollut Mioritassa tet-harjoittelussa. Harri Mäkelä soitti Mioritasta ja kysyi olisinko kiinnostunut uudesta työpaikasta. Ajattelin, että tulen töihin oppisopimuksella, mutta Harri sanoi, että kyllä työ opettaa ilman oppisopimustakin. Olen viihtynyt alalla ja tämä on minun juttuni, kello 4.30 työpäivän aloittava Sanna Kalasniemi kertoi.

Myllyn Paras piparileipoja kilpailussa oli yleisen sarjan lisäksi nuorten sarja. Siinäkin mestaruus tuli pohjoiseen, kun rovaniemeläinen Anette Simoska oli ykkönen Lumiukko-teoksellaan.