Suomen hallitus on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta valtakunnallisesti kuluvalle vuodelle noin neljä prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa rahoituksen edelleen koulutuksen järjestäjille, rahoituksen pohjana on opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjille asettama opiskelijavuosimäärä.
Vaikka rahoitusta kasvatettiin valtakunnallisesti, Lapin koulutuksen järjestäjien opiskelijavuosimäärää leikattiin samalla siten, että Lappi jätettiin kokonaisuudessaan ammatillisen rahoituksen kasvun ulkopuolelle. Opiskelijavuosimääriä leikattiin Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialta -8 %, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redulta -4 % ja Peräpohjolan opistolta -10 %.
– Lapin liitto pitää Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemiä leikkauspäätöksiä näköalattomina sekä kohtuuttomina ja vaatii palauttamaan vuoden 2020 myönnetyt tavoitteelliset opiskelijavuosimäärät, kertoo hallituksen puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Rahoituksen perusteena olevan opiskelijavuosimäärän leikkaaminen on vakava ratkaisu, joka heikentää pitkälle tulevaisuuteen lappilaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien osuutta valtakunnallisesta rahoituksesta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien keskinäiseen suhteelliseen menestymiseen ja opiskelijavuosimäärän leikkauksella tätä suhteellista osuutta on kohtuuttomalla tavalla pienennetty.
Taustalla väestökehitys
Opetus- ja kulttuuriministeriön opiskelijavuosimäärän leikkaamispäätöksen taustalla on Lapin arvioitu laskeva väestökehitys. Päätöksessä ei mitenkään huomioida Lapin koulutuksen järjestäjien erityisolosuhteita, Lapin elinkeinoelämän merkitystä koko kansantaloudelle sekä Lapin ja pohjoisten alueiden merkitystä talouden vihreän siirtymän toteuttamiseksi.
Vihreän siirtymän osalta Lapissa on jo nyt tunnistettu seuraavalle kymmenelle vuodelle 17,9 miljardin euron investointipotentiaali, josta 10,3 miljardia kohdistuu teolliselle sektorille ja 3,9 miljardia energiasektorille. Edelleen Venäjän kriisin aiheuttama paine irtaantua tuontiriippuvaisesta fossiilitaloudesta tulee lähiaikoina vauhdittamaan tätä kehitystä ennenäkemättömällä tavalla. Tässä tilanteessa on paitsi lyhytnäköistä niin myös täysin kestämätöntä, että juuri Lapin osuutta ammatillisen koulutuksen rahoituksessa leikattiin eniten Suomessa.
Lapin liitto esittää, opiskelijavuosimäärien leikkauksen välittömän perumisen lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tulisi tulevaisuudessa huomioida selkeästi ja läpinäkyvästi alueelliset olosuhteet, jotka vaikuttavat paitsi toiminnan kustannuksiin niin koulutuksen järjestäjien kykyyn palvella elinkeinoelämän erityistarpeita.
Lapissa ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on maan laajin toiminta-alue ja saavutettavuuden varmistamiseksi laaja toimipisteverkosto. Jo nykyisillä elinkeinoelämän kasvunäkymillä Lapissa on maan suurimpia osaavan työvoiman tarpeita, jota edellä kuvattu talouden vihreän siirtymän kehitys tulee kasvattamaan ennakoimattomalla tavalla. Samaan aikaan Lapissa on yleisesti matala koulutustaso ja elinkeinoelämän tarpeet kohdistuvat erityisesti uudelleenkouluttautumiseen ja jatkuvaan oppimiseen – ammatillisen koulutuksen asiakkaista Lapissa merkittävästi yli puolet on yli 20-vuotiaita.
Yhteiskunnan tuottamien julkisten palveluiden tulee toimia saumattomasti yhteen ministeriöistä riippumatta niin, että maan eri osien vahvuudet voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Lapin liitto katsoo, että tämä ei ammatillisen koulutuksen osalta ole mahdollista, elleivät yo. olosuhdetekijät selvästi näy ammatillisen koulutuksen rahoituspohjassa.