Suo­ma­lais­il­me kir­kas­tui To­kios­sa, vaikka mi­ta­li­sal­do jäi yhä lai­hak­si

WIlma Murto oli yksi pistesijoille yltäneistä suomalaisurheilijoista. Hän oli seiväshypyssä viides.

Kuva: DIEGO AZUBEL

Suomen menestyssaldoksi Tokion kesäolympialaisista tuli kaksi pronssia ja lisäksi kuusi pistesijaa eli yltämistä kahdeksan joukkoon.

Lukema on parempi kuin viisi vuotta sitten Rio de Janeiron olympialaisissa, joista kotiin tuomisina oli nyrkkeilijä Mira Potkosen pronssi ja lisäksi kolme pistesijaa. Tokiossa pronssille ylsivät Potkonen ja uimari Matti Mattsson.

– Pitkässä juoksussa haluamme olla parempia mitali- ja pistetaulukossa, mutta tämä on kuitenkin selkeä käännös. Pohja on nähty ja käännös tapahtunut, Suomen olympiajoukkueen johtaja Mika Lehtimäki sanoi STT:lle.

Lehtimäen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisurheilijoista nosti tasoaan Tokiossa ja 75 prosenttia urheili tasollaan. Luvut ovat mallikkaita.

Lehtimäen ja monien suomalaisurheilijoiden puheissa kaikuu joukkueen hyvä henki ja kannustava ilmapiiri.

– Olemme tehneet sen eteen paljon töitä ja pyrkineet siihen, ettei olisi sääntöjä vaan toimintatapoja sekä arvoja. Että olisi urheilusuorituksen jälkeen hyvä palata muun joukkueen pariin. Joskus aiemmin on ehkä toimittu liikaa oman lajin sisällä, Lehtimäki sanoo.

Äänenpainot ovat hyvin erilaisia kuin Riossa.

– Jos jonkun täytyy tässä sopassa, p--kassakin, kantaa vastuu, olkoon se minä, olympiajoukkueen silloinen johtaja Mika Kojonkoski sanoi Rion kisojen päätteeksi.

Potkonen ja Tenkanen lopettivat

Suomen mitalisaldo ei Tokiossa päätä huimannut, mutta odotuksetkin olivat maltillisia. Joukkue on keski-iältään nuori. Kokeneesta kaartista Potkonen ja viidenneksi sijoittunut purjehtija Tuula Tenkanen lopettivat uransa Tokioon.

Suomen joukkueella oli Tokiossa matkassa psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk ja kisapappi Leena Huovinen.

– Ei tämä perustu vain ammatti-ihmisiin, vaan kaikki ovat sitoutuneet siihen, että jokaisella olisi hyvä olla, Lehtimäki sanoo.

Urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen pani merkille Suomen joukkueen rennolta vaikuttaneen ilmapiirin.

– Kotisohvalta katsottuna ilmapiiri on ollut aika välitön, pirteä, rento, myönteinen ja heittäytyvä. Urheilijat ovat olleet samaan aikaan rentoja ja määrätietoisia. Se on näkynyt myös tuloksissa. On syntynyt hyvä kierre, Ronkainen sanoo.

Ronkainen on auttanut useita suomalaisurheilijoita matkalla Tokioon. Aiemmin hän oli pitkään Olympiakomiteassa urheilupsykologina.

Ronkaisen mukaan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä on tehty tietoinen valinta, että psyykkiseen valmennukseen, ilmapiiriin ja joukkuehenkeen on panostettu.

Koronakisat saattoivat lähentää

Korona-aika on tuonut epävarmuutta ja haasteita, mutta on toisaalta saattanut lisätä joukkueen yhtenäisyyttä.

Ronkainen muistuttaa, että monet urheilijat ovat olleet kiitollisia siitä, että olympialaiset on ylipäätään järjestetty. Lisäksi valmistautumisaika on ollut pitkä, koska kisoja siirrettiin vuodella.

– Oli vapautunut fiilis. Kaikille oli joukkueessa tilaa, eikä kukaan ottanut roolia, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä kertoo ja kehuu myös joukkueenjohtoa.

– Oli kiva olla joukkueessa, kun oli helppo ja mukava ilmapiiri, sulkapalloilija Kalle Koljonen sanoo.

Mäkelä ei lähde vertaamaan ilmapiiriä aiempiin arvokisoihin, mutta hänen mielestään korona-aika saattoi vaikuttaa joukkueen lähentymiseen. Monet urheilijat eivät ensinnäkään olleet nähneet toisiaan normaalisti korona-aikana.

Toisekseen Sagan valmistautumisleirin ja Tokion kisakylän rajoitusten takia suomalaisurheilijat olivat lähinnä tekemissä keskenään.