Suo­je­lu­aluei­den oji­tet­tu­ja soita tu­ki­taan kovaan tahtiin – Ter­vo­lan Kal­huaa­pa on yksi laa­jim­mis­ta koh­teis­ta

Patojen rakentaminen auttaa Kalhuaapaa palautumaan samanlaiseksi, mitä se oli ennen ojitusta.
Patojen rakentaminen auttaa Kalhuaapaa palautumaan samanlaiseksi, mitä se oli ennen ojitusta.

Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi. Näillä sanoilla alkoi Väinö Linnan kirjoittama kirjasarja Täällä Pohjantähden alla. Koskelan Jussi halusi muuttaa suot viljelysmaaksi. Nykyaikana tilanne on kääntynyt päälaelleen. Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on  ennallistaa suojelualueiden ojitettuja soita vuoteen 2023 mennessä 15 000 hehtaaria – siis noin 21 000 jalkapallokentän alaa vastaava määrä. Vauhtia projektille antaa ympäristöministeriön Helmi-ympäristöohjelman Luontopalveluille antama rahoitus.

Yksi isoimmista kohteista sijaitsee Tervolan Kalhuaavalla, kuntakeskuksen itäpuolella. Sen koko on 160 hehtaaria. Itä-länsisuunnalla töitä on tehty noin seitsemän kilometrin matkalla.

Soiden ennallistamisessa pyritään saamaan suon vesitalous palautumaan siihen tilaan, mitä se oli ennen ojitusta.

– Käytännössä se on avo-ojien täyttämistä tai patoamista. Täytössä käytetään ojien reunoille jääneitä massoja. Jos niitä ei ole, niin suon pintakerroksesta raavitaan varovasti 30–40 senttimetrin syvyydeltä massoja ja täytetään niillä oja, Metsähallituksen Luontopalvelujen suunnittelija Markku Pernu kertoo.

Metsähallitus ojitti Kalhuaavan soita 1960–1970-luvuilla, jotta niissä olisi alkanut kasvaa tukkipuuta. Puut jäivät kitukasvuisiksi, joten ojitus ei ollut kannattavaa toimintaa.

Hyötyä eri lajeille

Vesitalouden palauttamisella luonnontilaan on monenlaisia vaikutuksia.

– Suon alkuperäinen lajisto palautuu vesitalouden muuttuessa. Suokahlaajien elinympäristö paranee ja maisema palautuu suomaiseksi. Tietyt kasvilajit, kuten lettosammalet ja kämmekät,  alkavat taas valtaa alaa. Entisöinnillä pelastuu moni arvokas uhanalainen laji.

Suo on tullut monille tutuksi marjoistaan. Tai niiden puuttumisesta. Ennallistamisella toivotaan olevan marjastajallekin positiivisia vaikutuksia.

– Itsekin kuljin Kalhuaavalla ennen ennallistamista tennarit jalassa, joten ei siellä hilla kasvanut. Kun vesitalous palautuu, niin vuosien saatossa myös hillat ja karpalotkin alkavat kasvaa vanhoilla paikoilla. Ennallistamisella tavallaan autamme luontoa palautumaan nopeammin alkuperäiseen tilaan.

Kalhuaavan ennallistamistyöt alkoivat viime vuoden elokuussa. Kaivinkonevoimin tehtävästä peittotyöstä piti osa jättää talveksi upottavan suon vuoksi. Viimeistelytöitä riittää vielä ensi kesänäkin ja silloin apuvälineenä on lapio.

– Ennen ojien täyttöä suolta katkotaan puita, jotka jäävät sinne lahoamaan. Joku on moittinut, että suot menevät risukoiksi, mutta luonto kyllä lahottaa ne. Soiden ennallistaminen ei ole hätäisen hommaa, mutta jo viiden vuoden kuluttua sammaleet peittävät mustan turpeen.

Ennallistamistyössä on ollut mukana koneyrittäjiä Simosta ja Rovaniemeltä, joten ennallistamistyö hyödyntää myös paikallistaloutta.

– Kalhuaavalla olemme tehneet ennallistamisessa yhteistyötä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa, joka on teettänyt samoilla koneyrittäjillä omia töitään suojelualuerajan toisella puolen.

Veljekset Heikkinen Ky:n Simo Heikkinen siirtää täytemaat kaivettuihin ojiin.
Veljekset Heikkinen Ky:n Simo Heikkinen siirtää täytemaat kaivettuihin ojiin.

Seuranta dronella

Kun Kalhuaavalle menee viiden vuoden kuluttua entisöinnistä, niin eron huomaa lähinnä puustosta.

– Puusto ottaa takkiinsa, kun vesitalous palautuu. Myös sammal on alkanut palautua vanhoille kasvupaikoille. Aluetta kuvataan  jo ensi kesänä dronen avulla. Jos videolta näkyy, että vesi pääsee karkaamaan, niin edessä on korjaustöitä.

Soiden suojelualueita on entisöity Lapissa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Yksi entisöimiskohde on ollut Simojärvellä.

Simojärven rantojen suojelualueella tukittiin kaikki järveen johtavat ojat. Pääteemana oli, että humuspitoiset suovedet eivät valu Simojärvestä Simojokeen. Kalhuaavalla ei ole varsinaisia puroja, joihin suovedet voisivat karata.

Entisöimiskohteita riittää Lounais-Lapissa jatkossakin. Kalhuaavasta lounaaseen sijaitsevalla Suuripään alueella ennallistetaan noin sadan hehtaarin alue. Myös retkeilijöiden suosimalla Martimoaavalla tehdään entisöintejä.  Simon ja Kemin rajalla sijaitsevalla Musta-aapan suojelualueella ovat entisöimistyöt valmiita. Runkauksen luonnonpuistossa sijaitsevat vanhat pellot ovat nyt suoaluetta. Tornion Sattavuomassa työt alkavat 2022.

– Soiden entisöimissuunnitelmissa pitää huolehtia, että yksityismaat eivät saa vettyä. Suojelualueen ja naapurin rajalla sijaitsevia ojia ei voi täyttää, Markku Pernu kertoo.

Metsähallitus

Soiden ennallistaminen

Tavoitteena ennallistaa 15 000 hehtaaria suojelualueiden soita vuoteen 2023 mennessä

Projektista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Rahoitus ympäristöministeriön Helmi-ohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen kautta.

Helmi-ohjelma esittää vielä 18 000 hehtaarin ennallistamista vuoden 2030 loppuun mennessä.

Päätarkoituksena luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Tervolan Kalhuaapa on yksi suurimmista ennallistamiskohteista.

Suojelualueilla on soita, joita on ojitettu ennen kuin niistä tuli suojelualueita.

Luontopalvelujen ennallistaminen alkoi jo 1990-luvulla.

Suojelualueilla on yhä noin 50 000 hehtaaria ojitettuja soita.

Kansallispuistoissakin voi olla ojitettuja soita.