Helpointa on rakentaa pumppuvoimala Rovaniemen keskustasta kymmenen kilometriä alavirtaan Valajaskosken läheiseen Mäntyvaaraan. Yläallas louhitaan tai allastetaan laakean vaaran laelle. Ala-altaana toimii 100 hehtaarin laajuinen Illinvuopaja.
Altaat yhdistetään 1,5-kilometrisellä kallioperään louhittavalla tunnelilla. Laitoksen teho tulisi olemaan 112,5 MW. Vuoden kapasiteetti olisi 370 MWh. Vettä lasketaan alas yhdeksän tuntia. Sähkön laitos saisi itäpuolen vaarajakson takaa tuuli- ja aurinkovoimaloista. Ranuan, Rovaniemen ja Tervolan alueella on laajoja turvekenttiä, joista osa on ollut teollisessa käytössä.
Valajaskoskella laitosta lähellä on paljon valmista infraa. Laitos maksaisi 300–400 miljoonaa euroa. Se toteutuisi suljetulla kierrolla vähäisin haitoin. Laitoksella voidaan hillitä alajuoksun vuorokausisäännöstelyä. Tästä hyötyisivät vaelluskalat. Mäntyvaaran hanke olisi nopein ja halvin keino säätöenergian hankkimiseksi Kemijoen valuma-alueelta.
Kemijoki Oy ja Pohjolanvoima Oy kaavailevat suuria pumppuvoimaloita Kemijärvelle. Suomen voima Oy suunnittelee 2–3 pienempää voimalaa.
Kemijoki Oy rakentaisi 600 MW voimalan Ailangantunturiin. Ala-altaana toimisi säännöstelty Kemijärvi. Ilmeisesti yhtiöllä ei ole aikomusta kierrättää vettä suljetusti. Se olisi helppoa patoamalla Ailanganlahti. Patomateriaali saadaan louhittavasta tunnelista. Oikein toteutettuna tämäkin hanke hillitsisi haitallista vuorokausisäännöstelyä.
Pohjolan voiman Kemijärven hanke on samaa kokoluokkaa kuin Ailangan hanke. Tämänkään hankkeen yhteydessä ei ole puhuttu suljetusta vedenkierrosta. Ilman sitä laitos aiheuttaisi vaelluskaloille katastrofin, kun vuorokausisäännöstely voimistuisi. Suljettu kierto on ainoa oikea toimenpide. Jokiyhtiöissä ei ilmeisesti vieläkään ymmärretä vaelluskalojen arvoa – pelkkä vesivoima riittää.
Pohjolan voiman hankkeen toteuttaminen vaatii Iso-Askanperän patoamisen. Ympäristöihmiset eivät todennäköisesti pidä patoamisista, mutta ilman patoja asiat menisivät huonompaan suuntaan, eikä pumppuvoimaloita voitaisi rakentaa.
Mistä otettaisiin sähköverkon tasapainottamiseen tarvittava säätöenergia? On huomattava, että säädön lisätarve kasvaa koko ajan.