Suljetulla vedenkierrolla toimiva pumppuvoimala siirtää vettä ylä- ja ala-altaan välillä siten, ettei se pääse sekoittumaan järven veteen. Haitalliset aineet pysyvät laitoksessa. Kemijärven veden laatu ei huononisi, vaan pysyisi nykyisellä, tyydyttävällä tasolla.
Esimerkkinä pumppuvoimalan ala-altaan maapadon rakentamisesta on Uudessakaupungissa sijaitseva Suomen toiseksi suurin, merestä eristetty makeavesiallas (37 neliökilometriä). Se on keskisyvyydeltään 4,4 metriä ja suurin syvyys on 24,3 metriä. Allasta rajaa pengertie, joka toimii alueen saariston rengastienä ja Saaristomeren maisematienä.
Pengertien rakentamiskustannuksia voi arvioida 20-kilometrisen Hailuodon pengertien kustannusten perusteella – hinta on reilut 100 miljoonaa euroa. Kemijärven maapatojen hinnaksi tulisi muutamia miljoonia euroja. Kustannus olisi vaatimaton verrattuna miljardeja maksaviin pumppuvoimaloihin.
Aurinko- ja tuulienergia vaihtelevat rajusti vuorokauden ja vuodenajan mittaan. Sähkön kulutuspiikkien tasoittamiseen joudutaan käyttämään entistä enemmän vesivoimaa, jota saataisiin runsaasti lisää pumppuvoimaloilla.
Joen virtaama ja veden pinnankorkeus vaihtelevat rajusti häiriten joen monikäyttöä. Ilman pumppuvoimaloita tilanne vain pahenisi. Pumppujen avulla säännöstelystä voidaan osittain luopua ja antaa joen virrata luonnonrytmin mukaan. Uudet, toimivat säätelyrajat on määritettävä lainsäädäntöä muuttamalla.
Hyvä esimerkki mahdollisesta pumppuvoimalasta Kemijoella on Valajaskosken Mäntyvaaraan sijoitettava voimala. Yläallas louhittaisiin vaaran tasaiselle laelle. Allas yhdistettäisiin noin kilometrin mittaisella, kallioon louhittavalla tunnelilla joen sivussa olevaan Illinvuopajaan, joka eristettäisiin Kemijoesta maapadolla.
Näin ympäristö- ja maisemahaitat olisivat mahdollisimman pieniä. Olisi myös mahdollista saada käyttöön jokiyhtiön valmista infraa. Laitoksen avulla voidaan lieventää alajuoksun vuorokausisäännöstelyä ja tukea monikäyttöä.
Sähkötasapainon saavuttamiseen soveltuvat pumppuvoimaloiden lisäksi akut ja vety. Vetyä olisi mahdollista valmistaa ydinvoimalan tuottaman sähkön avulla elektrolyyttisesti.
Kemijärven ja Kemijoen veden laatu ja virtaamat ovat hallittavissa pumppuvoimaloilla ilman isompia ympäristöhaittoja.