Pappi Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorion ilo uudesta työpaikasta muuttui liki kahden vuoden oikeusprosessiksi hänen sukupuolensa vuoksi.
Hallintokappalaisena Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa työskennellyt Kevätsalo-Vuorio oli hakenut Hyvinkään seurakunnan kirkkoherraksi.
Valinta oli edennyt hänen kannaltaan myönteisesti, ja Kevätsalo-Vuorio pääsi kolmen kärkihakijan joukkoon. Kirkkovaltuusto päätyi joulukuussa 2021 valitsemaan Kevätsalo-Vuorion tehtävään, mutta uusi työ joutui odottamaan.
Kolme seurakuntalaista valitti nimityksestä hallinto-oikeuteen. Valituksessa Kevätsalo-Vuorion valintaa pidettiin syrjivänä ja epäoikeudenmukaisena.
Valittajat vetosivat siihen, että Kevätsalo-Vuorio olisi sukupuolensa vuoksi valittu ohi pätevämpien hakijoiden. Muut kärkihakijat olivat miehiä.
– Olin erittäin motivoitunut kaksi vuotta sitten lähtemään tehtävään, ja sitten se motivaatio piti hetkeksi sammuttaa, Kevätsalo-Vuorio kertoo.
Sukupuolisyrjintä yleisin syy
Epäily sukupuolisyrjinnästä on yleisin syy valittaa hallinto-oikeuksiin, kun evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa on valittu kirkkoherroja. Asia ilmenee hallinto-oikeuksien STT:lle toimittamista päätöksistä.
Kirkkoherravalinnoista tehtiin hallinto-oikeuksiin vuosina 2016–2023 kaikkiaan 16 valitusta, joista kymmenessä vedottiin valitun henkilön sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Kahdessa valitukset hyväksyttiin ja valintaprosessi uusittiin, ja yhden valituksen käsittely on yhä kesken. Uusintakierroksillakin tosin sama hakija lopulta valittiin tehtävään.
Näin kävi Helsingissä Pakilan seurakunnassa, kun Tiia Valve-Tuovinen valittiin tehtävään. Myös Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen seurakunnassa Jani Latva-Nikkola valittiin kirkkoherraksi uudestaan, kun päätös oli kumottu.
Kanta-Hämeessä Jokioisten seurakunnan johtoon hakenut nainen puolestaan koki, että hänen parisuhteensa naisen kanssa vaikutti siihen, ettei häntä valittu tehtävään. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen.
Myös miehet valittivat siitä, että kokivat syrjintää valintatilanteissa. Pakilan valinnan lisäksi myös Turussa Henrikin seurakunnan johtoon hakenut mies valitti syrjinnästä, kun tehtävään valittiin nainen. Valitus ei menestynyt, vaikka eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kaikki syrjintäepäilyyn nojaavat valitukset tehtiin valinnoista, joissa kirkkoherraa ei ollut valittu suoralla seurakuntalaisten vaalilla.
Valtaosa valituksista ei menestynyt
Suurimmassa osassa tapauksista valituksista syrjintäväite kaatui oikeudessa, ja niin kävi myös Kevätsalo-Vuorion tapauksessa.
Helsingin hallinto-oikeus arvioi lopulta joulukuussa 2023, että seurakuntaneuvosto oli valinnut hänet virkaan asianmukaisin perustein. Päätös on lainvoimainen.
Kevätsalo-Vuorio sanoo pitävänsä hyvänä sitä, että nimityksistä saa valittaa.
– Pidän tärkeänä omalta kohdaltani, että kirkkoherravaaliprosessissa tämä asia myös selvitettiin. Jos jäi jotakuta arveluttamaan, että olisin naisena syrjäyttänyt jonkun toisen, niin tästä oikeuden päätöksestä kävi nyt selväksi, ettei näin tapahtunut.
Valitukset pitäisi hänen mielestään käsitellä nykyistä joutuisammin. Kahden vuoden odottelun jälkeenkin Kevätsalo-Vuorio kertoo, että hänellä on motivaatio korkealla maaliskuussa alkavaan kirkkoherran työhön.
– Toivoisin, että kirkko ei pelkästään näyttäytyisi tästä näkökulmasta. Seurakunta ja kirkon elämä ovat paljon muutakin kuin keskustelua siitä, kelpaako joku sukupuolensa takia.