Talousvaikeuksissa kärvistelevä Suomen hiihtoliitto on joutunut karsimaan kulujaan eivätkä näkymät maailmanlaajuisestikaan ole häävit, kun kustannukset ovat nousseet rajusti jo pari vuotta.
Suomen naisten mäkihyppymaajoukkueen urheilijat, Ounasvaaran Hiihtoseuraa edustava Jenny Rautionaho ja Julia Kykkänen kokivat kesällä ikävän yllätyksen, kun suksimerkki Fluegelta saapui suksien sijaan ilmoitus konkurssista.
– Normaalisti huhtikuussa tehdään suksitilaus, ja ne tulevat kesä-heinäkuussa. Nyt tulikin vain ilmoitus, että lappu on lyöty luukulle. Aloimme miettiä seuraavaa vaihtoehtoa. Sitten Peltonen otti yhteyttä. Sain sukset testiin. Tuli hyvä pari, ja teimme sopimuksen, Rautionaho kertoi STT:lle maanantaina Helsingissä järjestetyssä Suomen hiihtoliiton mediatilaisuudessa.
Liiton kulukuuri on näkynyt esimerkiksi vähentyneinä leirivuorokausina, tinkimisenä välinepuolella ja valmentajien määrässä.
– Kesällä raavin päätä, että ei ole suksia eikä testipareja. En tiennyt, tuleeko pukujakaan testiin. Pientä stressiä meinasi tulla, mutta nyt syksyllä kaikki on mennyt hyvin. Monot ja siteet pitää hommata omaan piikkiin, kun liiton talous on mitä on.
Kykkäsen suksitilanne on avoin.
– Olen kokeillut yhtä suksiparia, mutta se ei toiminut. Mahdollisesti toinen pari tulee. Jos ei ole parempi kuin Fluege, niin sitten hyppään edelleen niillä. Vanhoja Fluegen pareja riittää. Ne ovat hyviä suksia.
Talousraamit selviksi
Pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupit käynnistyvät marras-joulukuun taitteessa, mutta kauden alla sävel on soinut edellisvuosilta tutussa mollissa.
Hiihtoliiton puheenjohtajan Sirpa Korkatin mukaan pahin on takana. Liitto lupailee, että jatkossa taloudelliset raamit seuraavaksi kaudeksi ovat urheilijoiden tiedossa heti edelliskauden jälkeen.
Urheilijat kaipaavat selkeyttä, että kevään ja alkukesän epätietoisilta tunnelmilta vältytään jatkossa.
– Ihannetilanne olisi se, että saisi taloudelliset huolet pois ja voisi keskittyä urheiluun. Talouspuolen pitäisi olla selvillä jo harjoituskauden alkaessa, yhdistetyn superlupaus Minja Korhonen painotti.
Korhosen tapaiset nuoret urheilijat ovat haavoittuvimmassa asemassa, kun taloudellista puskuria, yhteistyökumppaneita ja kontakteja ei ole kertynyt samaan tapaan kuin monelle kokeneemmalle urheilijalle. Esimerkiksi Suomen maastohiihdon kärkijoukosta monet ovat uskaltaneet irrottautua maajoukkuetoiminnasta harjoituskausien ajaksi.
Kelit sentään suosivat
Yhdistetyn urheilijoista Ilkka Herolan ja Eero Hirvosen leiripaketti oli monipuolinen, kun konkarit satsasivat maajoukkueleirien lisäksi omiinkin.
– Epävarmuutta ja epätietoisuutta oli, mutta lopulta saimme harjoituskauden vietyä läpi hyvin. Asiat ovat menneet muutenkin hyvin. Leireillä kelit ja olosuhteet ovat osuneet kohdalleen, Herola poimi valoisat puolet.
Eroja aiempaan on riittänyt.
– On leireilty suppeammalla porukalla niin urheilijoiden kuin "staffinkin" osalta. Kokeilemiseen on ollut varaa vähemmän. Jossain vaiheessa pystyi käymään tuulitunnelissa ja keskittymään välinepuoleen, mutta nyt sitä on pitänyt priorisoida. Pukuhommien kanssa olemme päässeet kohtuullisen hyvään tilanteeseen.
Myös miesten mäkihyppymaajoukkueen konkari Antti Aalto kaipaili tuulitunnelissa käyntiä, mutta hänkin alleviivasi kokonaistilanteen olevan nyt ok.
– Tilanne näytti keväällä aika paljon pahemmalta.
Aaltokin muistutti perustyön tapahtuvan kotimäissä ja -harjoituksissa.
– Leirivuorokausien määrä ei ole itseisarvo.
