STT:n lu­kio­ver­tai­lun 20. parhaan jouk­koon kolme lukiota Lapista

STT:n lukiovertailussa parhaiten pärjäsivät tänä keväänä suurista lukioista Turun Katedralskolan ja pienistä Taavetin lukio Etelä-Karjalan Luumäeltä. Katedralskolan on ollut suurten lukioiden kolmen kärjessä joka keväänä vuodesta 2015, ja paalupaikan se on ottanut yhtäjaksoisesti nyt neljä kertaa. Taavetin lukio on kärkikymmenikössä ensimmäistä kertaa.

Lapista pienten lukioiden kahdenkymmenen parhaan joukkoon pääsi kolme lukiota.

Ivalon lukio oli 13. paras, Savukosken lukio 15. paras ja Enontekiön Erälukio listan 16. paras.

STT:n lukiovertailussa verrataan ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanoja lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Tämä kertoo enemmän siitä, miten lukio on vaikuttanut opiskelijoidensa oppimistuloksiin kuin pelkkien yo-tulosten vertailu.

Suomen lukiot ovat vertailun perusteella varsin tasalaatuisia. Vertailun 50 kärkilukion ja 50 häntäpään lukion arvosanamuutosten eli vertailulukujen keskiarvoissa on vain 0,93 arvosanapykälän ero.

Pienet piirit helpottivat avunsaantia

Taavetin lukiosta tänä vuonna kirjoittanut Heta Korhonen arvelee, että hyvää sijoitusta selitti se, että pienelle luokalle sattui nyt paljon opiskeluun paneutuvia ihmisiä, jotka vieläpä onnistuivat kirjoituksissa hyvin.

– Meidän luokasta näki heti sen, että keskityimme aika hyvin koulunkäyntiin. Olimme aika hiljaisia ja oppitunnit tuntuivat sujuvan mutkattomasti, hän sanoo.

Muutenkin pienessä lukiossa opiskelussa oli useita etuja. Yo-tutkinnon suorittajia oli Taavetissa 8 tänä keväänä.

– Saimme apua heti, kun sitä tarvittiin. Kaikki opettajat tiesivät meidän tilanteet ja pystyivät näkemään, mikä oli parantunut edellisestä kurssista ja missä tarvitsi apua.

Etäopetukseenkaan ei lukuvuoden aikana jouduttu.

– Viime vuoden kevät oli tosi rankka, kun ei nähnyt ketään, koska kaikki olivat etäopetuksessa, Korhonen kertoo.

Tutut lukiotoverit motivoivat

Myös Katedralskolanista kirjoittanut Tuomas Rikkonen kehuu lukionsa yksilöllistä opetusta ja sitä, että opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa. Lisäksi monet opiskelijat tunsivat toisensa jo ajalta ennen lukiota. Katedralskolanissa yo-tutkinnon suoritti tänä keväänä 79 opiskelijaa.

– Kun suurin osa koulukavereista oli tuttuja ala-asteelta tai vielä kauempaa, oli mukava mennä kouluun ihan senkin takia, kun siellä on niin paljon hyviä kavereita, hän sanoo.

Koronatilanne kuitenkin vaikeutti kirjoituksiin valmistautumista. Lukulomalla Rikkonen kertoo olleensa pitkälti kotona omissa oloissaan, vaikka kirjastossa opiskelu olisi ollut helpompaa.

– Välillä oli vaikea löytää opiskelumotivaatiota täällä kotona, kun oli omassa huoneessa yksin. Kotona keksii helposti muuta tekemistä ja alkaa laiskotuttaa, hän kertoo.

Kannattaa opiskella alusta asti

Lukionsa syksyllä aloittaville Heta Korhonen haluaa sanoa, että lukiossa menestyminen vaatii työtä, mutta myös rennosti pitää välillä ottaa.

– Ei kannata polttaa itseään loppuun lukiovuosien aikana, koska elämää on vielä tosi paljon edessä.

Tuomas Rikkonen taas kehottaa opiskelemaan hyvissä ajoin lukion alusta asti ja tekemään kunkin kurssin läksyt, jotta kirjoituksiin valmistautumista ei tarvitse yrittää viime tingassa.

– Kyllä sen sitten huomaa, jos ei ole kursseilla tehnyt mitään. Ei kannata sluibailla ja löysäillä kahta ensimmäistä vuotta ja sitten kolmantena tajuta, että tässä pitäisi nyt lukea kirjoituksiin, hän sanoo.

Tällaisia ovat lukiovertailun heikkoudet

STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon.

Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

Korkeiden sisäänpääsykeskiarvojen lukioiden on myös astetta vaikeampi pärjätä STT:n vertailussa, koska erittäin hyviä suorituksia on vaikeampi pitää yllä kuin keskitasoisia. Jos peruskoulun päättötodistusten keskiarvo on 7,5, kirjoituksissa kolmanneksi korkeimmalla arvosanalla eli magnalla saa STT:n vertailussa vastaavan tuloksen, johon 9,5 keskiarvolla vaaditaan korkeinta arvosanaa eli laudaturia. Magnan kirjoittaminen on kuitenkin selvästi helpompaa.

Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.

Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.

Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.

STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.