Suomen hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata sote-alan järjestöjen valtionavustuksista 130 miljoonaa euroa porrastetusti 2027 mennessä. On hyvin lyhytnäköistä leikata sote-järjestöiltä, joiden toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Erityisen huolestuttavaa on sote-leikkausten vaikutusten kasaantuminen heikommassa asemassa oleville.
Sote-järjestöjen tarjoamat palvelut täydentävät hyvinvointialueiden ja viranomaisten tarjoamia julkisia palveluja. Samalla järjestöjen työ ennaltaehkäisee entistä vakavampien ongelmien syntymistä sekä vähentää julkisten palvelujen kuormittumista.
Järjestöt tarjoavat paljon palveluja, joita julkinen sektori ei kykene tuottamaan. Järjestöt pystyvät tarjoamaan luontevasti esimerkiksi erilaista ryhmätoimintaa ja vertaisryhmiä. On tilanteita, joissa sote-järjestöjen osaamisella ja palveluilla pystytään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Erityisesti nuorten parissa toimivien sekä mielenterveysjärjestöjen leikkaukset tuntuvat hyvin huolestuttavilta. Esimerkkejä nuorisotyön järjestöistä ovat Aseman lapset, Nuorten Ystävät, Pakolaisnuorten tuki, Pelastakaa lapset, SPR:n Nuorten turvatalot ja Suomen Partiolaiset. Mielenterveystyötä kannattelevia järjestöjä ovat esimerkiksi MIELI Suomen Mielenterveys ja Mielenterveyden keskusliitto jäsenyhdistyksineen.
Vapaaehtoistyön organisointi ja koulutus edellyttävät järjestöiltä toimivaa organisaatiota ja ammattitaitoista henkilöstöä, jonka rahoittamiseksi tarvitaan riittävää perusrahoitusta. Järjestöjen julkisen rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla, jotta toiminta ja tukiverkostot eivät pääse sortumaan.
Järjestöjen työn positiiviset vaikutukset näkyvät erilaisina palveluina, ihmisten apu- ja tukiverkostoina, yhteisöllisyytenä, osallisuutena ja ennen kaikkea asiakkaiden hyvinvointina. Vaikutukset yhteiskunnassa ulottuvat laajasti asiakkaiden lisäksi myös vapaaehtoistyötä tekeville.