Simon taloustilanne kiristyy ensi vuodesta alkaen entisestään. Kunnan saamat valtionosuudet vähenevät näillä näkymin lähes 0,4 miljoonalla eurolla, minkä vuoksi kunta joutuu tinkimään muun muassa henkilöstömenoista ja palveluiden ostoista. Esimerkiksi eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata suoraan uutta työvoimaa, vaan tehtävät ja tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Simon valtionosuudet ovat vähentyneet vuodesta 2015 asti. Kun eri vuosien vähennykset lasketaan yhteen, Simo on ensi vuonna menettänyt valtionosuuksia yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Se vastaa 2,5 prosenttia kuntaverotuksessa.
– Tämä on aivan käsittämätöntä. Vastassa on meitä suurempi voima, tuskailee kunnanjohtaja Vivi Marttila.
Simon kuntavero pysyykin näillä näkymin kireänä 22 prosentissa lähivuodet, eikä kiinteistöverojakaan ole varaa alentaa.
Simon kunnanhallitus hyväksyi maanantaina ensi vuoden talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman vuosille 2019–2021. Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään rankasti karsittua talousarviota, joka ei sisällä liikkumavaraa. Ensi vuoden talousarvio on kirjattu säästöjen jälkeenkin lievästi alijäämäiseksi.
Vuosille 2020–2021 kohdistuu lisää säästöpaineita, jotta näiden vuosien tilinpäätöksissä ei syntyisi kunnan talouteen lisää alijäämää. Taloussuunnitelman mukaan vuonna 2020 menoja leikattaisiin vajaa prosentti lisää ensi vuodelle suunnitellusta tasosta.
Simon investoinnit ovat vielä ensi vuonnakin liian korkeita kunnan kantokykyyn nähden. Suurin yksittäinen investointikohde on Simon päiväkodin remontti.
Investointien vuoksi kunta joutuu ottamaan ensi vuonna uutta lainaa niin, että asukaskohtainen lainamäärä nousee lähes 1900 euroon kuluvan vuoden vajaasta 1500 eurosta. Velkaantuminen on siis yhä hyvin hallinnassa.
– Investoinnit on tähän asti saatu rahoitettua käyttötaloudesta säästämällä, mutta nyt sekin tie alkaa olla kuljettu loppuun, Marttila kuvailee.
Simon taloutta varjostaa valtionosuusuudistuksen lisäksi pitkäaikainen kehitys, jossa kunnan väkiluku vähenee ja väestö ikääntyy. Ikääntymisen arvioidaan nostavan tulevaisuudessa kuntalaisten hoivamenoja.
Kunnan talouteen odotetaan kipeästi kaivattuja lisätuloja tuulivoimaloiden kiinteistöveroista. Kunnassa pyörivät 37 tuulivoimaa jauhavat tänä vuonna vajaat miljoona euroa verotuloa Simoon, ja kuntaan on vireillä yli 50 uutta voimalaa. Marttilan mukaan niistä on mahdollista saada uusia verotuloja aikaisintaan vuonna 2021.
Marttila korostaa, että Simossa suhtaudutaan kaikesta huolimatta positiivisesti tulevaisuuteen. Esimerkiksi kunnan taloutta rasittavilla investoinneilla on kuitenkin saatu muun muassa turvattua julkisten tilojen sisäilman laatua, ja entiseen koulu- ja kirjastotaloon remontoidusta Toivon Tuvasta on tullut suosittu kohtaamispaikka kuntalaisille.
– Nyt olemme saamassa lisäpanostusta Kiikanpalon palvelukodin yöhoitoon. Toteutamme mahdollisuuksien mukaan tällaisia pieniä parannuksia, Marttila kuvailee.
Joesta elinvoimaa
Simon uudistetussa kuntastrategiassa pitäjän tunnuslauseeksi on otettu "Sisukkaasti simolainen". Visiona on kehittää Simoa viihtyisän elämisen ja vireän yrittämisen maaseutukuntana.
Simon kunnan arvoiksi määriteltiin huolenpito, palvelualttius, yhteistyökyky ja oikeudenmukaisuus.
Tuulivoiman lisäksi elinkeinopolitiikan kärkiteemana on luonto- ja kalastusmatkailun kasvattaminen muun muassa Simojoen mahdollisuuksia hyödyntämällä. Kuntaan toivottaisiin myös nykyistä monipuolisempaa pienteollisuutta ja maaseutuelinkeinoja.