Sig­naa­lien on­gel­mat jat­ku­vat

Vuosia jatkuneet ongelmat antennitalouksien tv-signaaleissa herättävät kysymyksiä alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Kantelu on tehty eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Matti Halttunen on lähestynyt useita viranomaisia, jotta Meri-Lapin paikoitellen kehnot tv-signaalit saataisiin kuntoon.
Matti Halttunen on lähestynyt useita viranomaisia, jotta Meri-Lapin paikoitellen kehnot tv-signaalit saataisiin kuntoon.
Kuva: Siru Uusi-Seppälä

TV:n näkyvyyden kanssa on paljon ongelmia Meri-Lapin antennitalouksissa. Keminmaalaisen Matti Halttusen mukaan näin on ollut jo ainakin viisi vuotta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin lisäksi on oltu yhteydessä Suomen langattomia viestintäverkkoja hallinnoivaan Digita Oy:hyn ja aina viestintä- ja liikenneministeriöön saakka. Yhteydenottoja on Halttusen mukaan tehty lukuisia. Silti muutosta ei ole tullut vaan häiriöitä esiintyy yhä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina vaihtelevassa määrin:

– Häiriötä on erityisesti keväällä ja kesällä, tänä vuonna myös kevättalvella pätki. Erityisesti ongelmia on iltaisin, mutta vuorokaudenaikakin vaihtelee. Signaalin häiriössä ei ole mitään tiettyä logiikkaa, Halttunen kertoo.

Vaikka viime aikoina televisio tuntuu näkyneen Halttusilla paremmin, muualla häiriöt ovat jatkuneet. Tämä käy ilmi Sakari Laukkasen perustamasta Facebook-ryhmästä, jossa on jäsenenä lähes 700 ihmistä eri puolilta Meri-Lappia. Jäsenmäärä antaa osviittaa ongelman laajuudesta. Halttunen uskoo, että ongelma on yleinen myös sellaisten vanhempien ihmisten talouksissa, jotka eivät sosiaalista mediaa käytä.

– Ilmeisesti määrä ei ole edes Suomen mittakaavassa tarpeeksi suuri, jos asiaa ei ole kiinnostanut korjata, Halttunen arvelee.

Kyse ei ole pelkästään vapaa-ajan mukavuudesta:

– Alueella on raskaan teollisuuden laitoksia. Jos esimerkiksi jostain niistä pääsisi ilmaan myrkyllisiä kaasuja ja televisiosta tulisi yleinen vaaratiedote, emme välttämättä näkisi tiedotetta, Halttunen huomauttaa.

Halttusten tv-antennin suuntaaminen Traficomin ohjeiden mukaan ei ole tuonut kaivattua parannusta.
Halttusten tv-antennin suuntaaminen Traficomin ohjeiden mukaan ei ole tuonut kaivattua parannusta.
Kuva: Matti Halttunen

Teknisiä ratkaisuja on yritetty: Ruotsiin suunnattu antenni on välillä irrotettu testimielessä. Antennia on suunnattu Traficomin ohjeiden mukaan sekä Tervolan mastoa kohti että Simoon kohti Viantien täytelähetintä. Halttusten laitteet uusittiin noin kolme vuotta sitten talon rakentamisen yhteydessä. Signaalin luotettavuus ei ole tästä parantunut. Viime kesänä yhteyden ollessa helteiden aikaan pahimmillaan, Halttunen otti taas yhteyttä Traficomiin ja kehotti mittauttamaan signaalin alueella. Virastosta kerrottiin, että mittaus suoritettaisiin syksyllä 2019. Mutta syksyllä mitattaessa signaali ei ole yhtä heikko.

– Tällöin ei saada kokonaiskuvaa tilanteesta, Halttunen painottaa. Niinpä hän mittautti signaalin itse A&T Koivuniemen asennusliikkellä heinäkuussa 2019. Signaalin laatu todettiin olemattomaksi:

– Sillä laadulla ei olisi voinut näkyä yhtään mitään, Halttunen summaa.

Nyt yritetään edetä poliittisen päätöksenteon kautta: asiasta ollaan tekemässä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Täysin luottavainen Halttunen ei ole sen suhteen, että tämäkään auttaisi. Viime kesänä signaalin mitanneen ammattilaisen mukaan Viantien lähettimen uusiminen voisi auttaa.

– Digitalla ei haluta investoida asiaan: halutaan voittoa pienillä kustannuksilla, arvelee Halttunen. Hän nostaa esille Digitan yksityistämisen: 2000-luvun alkupuoliskosta lähtien yritys on siirtynyt ulkomaiselta sijoittajalta toiselle. Tällä hetkellä yritys kuuluu yhdysvaltalaiselle sijoitusrahasto Digital Colonylle.

Halttunen arvioi, että heillä YLE-veron voimaantulo kolminkertaisti television kustannukset: taloudessa asuu kolme täysi-ikäistä, joista jokainen maksaa YLE-veroa aiemmin kotitalouskohtaisen TV-maksun sijaan.

– Verolle ei saada nyt vastinetta, Halttunen toteaa.

Kun asiaan on yritetty vaikuttaa, antennitalouksia on kehotettu hankkimaan satelliittiantenni ja kanavapaketti. Niistä kertyisi kiinteitä kuluja paketin sisällöstä riippuen vähintään paristakympistä ylöspäin. Vuositaholla puhuttaisiin yli 200 eurosta.

– Kyllä tuollaiselle rahalle muutakin käyttöä on.

Lisäinvestointien odottaminen yksityishenkilöiltä ei tunnu hänestä reilulta alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta:

– Tuntuu väärältä, että vain tietyillä asuinalueilla tähän pitäisi käyttää enemmän rahaa kuin toisaalla, Halttunen perustelee.