Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut mikrobilääkeresistenssin yhdeksi ihmiskunnan kymmenestä suurimmasta maailmanlaajuisesta kansanterveysuhasta. Mikrobilääkeresistenssin pysäyttäminen vaatii toimia monilla politiikan aloilla, ei ainoastaan terveyspolitiikassa. Ympäristö sekä eläinten ja ihmisten hyvinvointi liittyvät tiiviisti toisiinsa.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen 2022 raportin mukaan EU:ssa ja Euroopan talousalueella kuolee vuosittain yli 35 000 ihmistä mikrobilääkkeille vastustuskykyisiin infektioihin. Mikrobilääkeresistenssi on siis hiljainen pandemia.
Infektiot eivät aiheuta pelkästään kuolemantapauksia tai vammautumisia, vaan myös pitkittyneitä sairaalahoitojaksoja, tarvetta kalliimmille lääkkeille ja taloudellisia haasteita potilaille.
Mikrobilääkkeiden väärinkäytöstä ja liiallisesta käytöstä puhuttaessa keskitymme usein vain ihmisten antibioottien käyttöön, vaikka itse asiassa juurisyy on mikrobilääkkeiden yleinen käyttö eläimillä. Tuotantoeläimille annetaan antibiootteja ennaltaehkäisevänä keinona infektioiden ehkäisemiseksi ja huonojen hygieniaolosuhteiden kompensoimiseksi, vaikka eläimet eivät tarvitse lääkkeitä tietyn sairauden hoitoon.
Tutkimusten mukaan maailmassa yli 70 prosenttia kaikista mikrobilääkkeistä menee eläimille, joita kasvatetaan ruoaksi. Se on hälyttävä määrä.
EU:ssa vain Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet antaa eläimille mikrobilääkkeitä ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairauden hoitoon. Tätä periaatetta pitäisi soveltaa kaikkialla maailmassa ja eläimille määrätä mikrobilääkkeitä vain sellaisen sairauden vuoksi, johon eläinlääkäri kirjoittaa reseptin. Tähän vaikuttamiseksi tarvitsisimme kansainvälinen sopimuksen ja sitovan suosituksen WHO:lta.
Eläimille annettavat antibiootit aiheuttavat välillisesti ongelmia ihmisten terveydelle, aivan erityisesti tehohoitopotilaille. Lääkeresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla tehohoidossa oleville potilaille hengenvaarallisia. Ne ovat myös hankalia hoitaa ja voivat johtaa pitkittyneeseen sairaalahoitoon ja korkeampaan kuoleman riskiin. Kaiken tämän seurauksena infektiot myös kasvattavat terveydenhuoltokustannuksia.
Tehohoitopotilaita uhkaa myös sepsis, hengenvaarallinen tulehdustila, joka voi ilmetä, kun keho reagoi sairauteen. Kun potilaalla on tulehdus, kehon immuunijärjestelmä yleensä taistelee sitä vastaan. Joissakin tapauksissa immuunivaste on kuitenkin liian voimakas ja aiheuttaa tulehduksen. Tämä tulehdus voi vahingoittaa elimiä ja kudoksia, mikä johtaa sepsikseen.
Sepsiksen alku voi olla mikä tahansa infektio, kuten virtsatietulehdus, keuhkokuume tai jopa viiltohaava ihossa. Sen oireita ovat muun muassa korkea kuume, kiihtynyt, nopea hengitys ja nopeat sydämenlyönnit, sekavuus ja voimakas väsymys. Vaikeimmissa tapauksissa sepsis voi johtaa septiseen sokkiin, joka voi aiheuttaa elinten vajaatoiminnan ja jopa kuoleman. Sepsis tappaa WHO:n mukaan lähes 11 miljoonaa ihmistä vuodessa.
Varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa estämään sepsiksen muuttumisen vakavaksi ja hengenvaaralliseksi. Sepsiksen voi kuitenkin aiheuttaa myös moniresistentti bakteeri, jolloin sitä on vieläkin vaikeampi hoitaa. Sepsis-tapauksissa näemme konkreettisesti, miten tarvittava hoito voi viivästyä mikrobilääkeresistenssin takia: henkilökunta yrittää löytää vaihtoehtoisia antibiootteja, jotka voisivat auttaa. Joskus saatavilla ei ole ollenkaan tehokasta antibioottia.
Ihmisten terveyden ja haavoittuvimpien potilaiden suojelemiseksi antibioottien liika- ja väärinkäyttö täytyy saada kuriin. Terveydenhuoltohenkilökunnan pitäisi kertoa potilaille enemmän vastuullisen antibioottien käytön tärkeydestä ja noudatettava määräyksiä, jotka rajoittavat antibioottien tarpeetonta käyttöä sekä ihmisillä että eläimillä. Antibiootteja ei pitäisi myöskään määrätä sairauksiin, joita voidaan hoitaa muilla lääkkeillä. Virusinfektioihin antibiootit eivät tehoa lainkaan.
Jokainen meistä voi tehdä osansa melko yksinkertaisin keinoin. Hyötyä on jo siitä, että antibioottikuurin saavat potilaat syövät kuurinsa loppuun.
Maurizio Cecconi
professori, intensiivianestesiologi ja Eurooppalaisen tehohoitolääketieteen yhdistyksen (ESICM) entinen puheenjohtaja (Italia)
Sirpa Pietikäinen
europarlamentaarikko (kok.)