Venäjä ei voi aio lopettaa sotatoimiaan Syyriassa, vaikka niiden jatkaminen ajaisi lisää siviilejä pakolaisiksi.
– Emme pysty lopettamaan taistelua terrorismia vastaan muka tämän pakolaisongelman ratkaisemiseksi.
Näin Suomessa vieraillut Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi kysymystä siitä, miten Venäjä vastaa Suomen ja EU:n huoleen uuden pakolaiskriisin uhasta.
Taistelu terrorismia vastaan on ollut Venäjän retoriikan keskiössä siitä lähtien, kun maa vuonna 2015 liittyi Syyrian sotaan diktaattori Bashar al-Assadin rinnalle. Venäjän sumeilemattomat ilmaiskut asutuskeskuksiin ovat sittemmin tappaneet tuhansia siviilejä ja ajaneet satoja tuhansia pakolaisiksi.
Länsi toimii Syyriassa Lavrovin mukaan "epäiltyjen järjestöjen ja muun muassa terroristien kanssa". Siksi Venäjän on ollut pakko sijoittaa Syyriaan asevoimansa "maan laillisen hallinnon pyynnöstä".
Todellisempi vastaus Venäjän läsnäoloon Syyriassa liittyy Venäjän potemaan suurvaltakrapulaan ja sen intresseihin Lähi-idässä. Syyriassa Venäjä kykenee voimannäyttöihin ja kansainvälisen politiikan ohjailuun, jota maa on kaivannut.
Lavrov lateli perinteisen narratiivin
Lavrovin Suomen vierailun kommentit noudattivat perinteistä narratiivia, jonka mukaan maailmanpolitiikan ongelmia aiheuttavat länsimaat eikä Venäjä.
Venäjä pitää sanansa, muut eivät.
Jos Venäjä olisikin ajanut ilmaiskuillaan siviilejä pakolaisiksi, ovat länsimaat olleet Yhdysvallat etunenässä vielä pahempia. Lavrov halusi muistuttaa, että pakolaiskriisi alkoi jo 2011, kun Yhdysvallat pommitti Libyaa "yhteistyössä hämärien voimien ja terroristien kanssa".
– Sinne on ilmestynyt musta aukko, jonka läpi kulkee pakolaisia pohjoiseen, Lavrov sanoi ja sivuutti Venäjän ilmaiskujen aiheuttamat pakolaiset.
Lavrov: Ukraina-pakotteet valitettavia
Lavrov keskusteli häntä isännöineen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa myös Ukrainan tilanteesta.
Haavisto painotti kommenteissaan sekä Syyrian että Itä-Ukrainan siviiliväestön aseman parantamista. Koillis-Syyriaan on pikaisesti saatava tulitauko ja humanitaarista apua, Ukrainassa taas on kyettävä viemään eteenpäin Minskin sopimusta, jossa sovitaan muun muassa Itä-Ukrainan tulitauosta, Haavisto sanoi.
Lavrov harmitteli Venäjä-pakotteita, jotka unioni asetti, kun Venäjä oli vallannut osia Ukrainasta. Samalla hän toivoi EU:n ja Venäjä välien lähentyvän.
Venäjä on Lavrovin mukaan tehnyt paljon Minskin sopimuksen toteuttamiseksi. Tulitauko ei ole toteutunut, vaan Venäjän tukemat kapinalliset ovat yhä rintamalla Ukrainan armeijaa vastaan, vaikka varsinaiset taistelut ovat vähäisiä.
Haavisto totesi, että Suomi pysyy tietenkin pakotteissa mukana.
"Tutkimuksissa löytöjä, tosiasioita, faktoja"
Sopimuksen edistämisen ongelmat johtuvat Lavrovin mukaan lähinnä Ukrainan hallituksesta.
Maassa rikotaan venäjänkielisen vähemmistöjen kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, Lavrov moitti.
Vain hieman aiemmin Lavrov kuittasi Venäjän vainon ja kidutuksen kohteeksi lukuisten väitteiden mukaan joutuneiden jehovan todistajien tilanteesta, että järjestö rikkoo Venäjällä lakia.
Lavrov kehotti EU:ta myös tutustumaan Venäjän valtausta edeltänyttä Ukrainan 2014 vallankumousta koskeviin tutkimuksiin, joissa vallankumous todetaan laittomaksi.
– Tutkimuksissa on erittäin paljon erilaisia löytöjä, tosiasioita, faktoja.
"Arvostamme Suomen linjaa"
Ulkoministerit kehuivat Suomen ja Venäjän välejä kuten tavanomaiseen diplomatiaan kuuluu.
Samalla Lavrov käytti hyväksi mahdollisuuden tuodakseen esille Venäjän perinteisen Nato-kannan.
– Arvostamme Suomen sotilasliittoon kuulumattomuuden linjaa, joka lujittaa turvallisuutta koko alueella.
