Ser­bia­lai­set us­kal­tau­tu­vat vaa­li­uur­nil­le pan­de­mias­sa – hal­lit­se­van puo­lueen en­nus­te­taan vah­vis­ta­van en­ti­ses­tään otetta val­las­ta

Suuri osa serbialaisista on lähtenyt ulkomaille. Maastamuutto kuuluu korkeimpiin maailmassa.


Valtapuolueen, Serbian progressiivisen puolueen, ennustetaan voittavan sunnuntaiset vaalit. Vaalien oli alun perin määrä olla huhtikuun lopussa, mutta pandemian vuoksi niitä siirrettiin.
Valtapuolueen, Serbian progressiivisen puolueen, ennustetaan voittavan sunnuntaiset vaalit. Vaalien oli alun perin määrä olla huhtikuun lopussa, mutta pandemian vuoksi niitä siirrettiin.
Kuva: KOCA SULEJMANOVIC

Serbialaiset äänestävät sunnuntaina parlamenttivaaleissa, joita kuvataan etukäteen yllätyksettömiksi.

Valtapuolueen, keskustaoikeistolaisen Serbian progressiivisen puolueen, on määrä viedä vaalivoitto kotiin ja näin vahvistaa entisestään samalla presidentti Aleksandar Vucicin valtaa.

Kampanjoinnista ei sen sijaan ole puuttunut värikkyyttä. Opposition edustajat uhkasivat boikotoida vaaleja, koska heidän mukaansa ne pitäisi pitää vasta syksyllä koronaviruspandemian vuoksi.

Jos vaalit viivästyvät, hallitsevalta puolueelta voi pudota äänestäjiä, koska pandemia kurjistaa taloutta.

Pandemia on nostanut sekä valtapuolueen että presidentin kannatusta Serbiassa, ilmiö, joka on tuttu myös muista maista.

Siihen vaikutti taattu mediahuomio. Maaliskuussa valtapuolueen edustajat saivat jopa 99 prosenttia parhaasta televisionkatseluajasta Serbiasta. Näin kertoi mediaa seuraava CRTA Euractivin mukaan.

Järjestö: Valtapuolue kaventanut valtaoikeuksia

Serbia oli osaa Jugoslaviaa, jonka hajoamissodissa 1990-luvulla kuoli yli 100 000 ihmistä. Serbejä johti sotaan nationalistinen Slobodan Milosevic, joka kuoli vuonna 2006 Haagissa syytettynä sotarikoksista.

Presidentti Vucicin johtama Serbia on nyt samassa seurassa muun muassa Unkarin ja Montenegron kanssa. Näin julisti keväällä valtioiden demokratian tilaa kuvaava selvitys, jonka tekee amerikkalainen Freedom House -järjestö. Järjestön mukaan kyseinen joukko ei enää ole puhtaita demokratioita.

Freedom House arvioi, että Serbiassa valtapuolue on kaventanut pikkuhiljaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Oppositio syyttää, että progressiivinen puolue on ottanut hallintaansa niin oikeuslaitoksen, poliisin kuin tiedotusvälineetkin.

Viime vuonna Serbiassa muutosta haluavat marssivat kaduille ja protestoivat hallitusta vastaan kuukausia. Presidentti Vucicia syytettiin itsevaltiudesta ja vaadittiin, että maan hallinto sallisi enemmän demokraattisia vapauksia.

Trump lähtee rauhan välittäjäksi

Suuri osa serbialaisista työikäisistä on lähtenyt töihin maan ulkopuolelle, mikä auttaa kaunistamaan työttömyyslukuja. Joka vuosi arviolta 35 000 serbialaista muuttaa ulkomaille. Kyseessä on korkeimpia maastamuuttolukuja maailmassa.

Serbia tavoittelee virallisesti EU-jäsenyyttä. Sen saadakseen Serbian tulisi ensinnäkin solmia rauha Kosovon kanssa.

Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008 vuosikymmenen kestäneen sodan jälkeen, ja sen on tunnustanut muun muassa suurin osa EU-maista.

Serbian ja Kosovon väliset neuvottelut ovat olleet jäissä pari vuotta, kun Kosovo langetti 100 prosentin tuontiveron Serbiasta tuleville tuotteille.

Nyt tariffi on poistettu, ja osapuolten presidenttien on määrä tavata vielä tässä kuussa Valkoisessa talossa.

Monet rauhan eteen pitkään töitä tehneet EU-maat pelkäävät, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin isännöimät neuvottelut johtavat liian hätäiseen sopimukseen ja arvaamattomiin seurauksiin alueella.

Serbian presidentti Aleksandar Vucic piti torstaina lehdistötilaisuuden maassa vierailevan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.
Serbian presidentti Aleksandar Vucic piti torstaina lehdistötilaisuuden maassa vierailevan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.