Selvityshenkilöt ehdottavat tasasuuruista lapsilisää. Tämä tarkoittaisi, että lapsilisän korotusosista luovuttaisiin.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti viime vuoden lopussa kaksi selvityshenkilöä tekemään esityksiä lapsilisäjärjestelmän uudistamiseksi.
Tällä hetkellä lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Lisäksi alle kolmivuotiaasta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna ja lapsilisään kuuluu niin kutsuttu yksinhuoltajakorotus.
– Korotusosien tavoitteena on ollut vähentää pienituloisuutta, mutta ne eivät välttämättä toimi siihen tarkoitukseen, sillä perheen tuloja ei arvioida, sanoi selvityshenkilönä toiminut sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Liisa Siika-aho raportin julkistamistilaisuudessa maanantaina.
Toisena selvityshenkilönä toimi vs. pääjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kansaneläkelaitokselta.
Ministeri sanoi tilaisuudessa, että kaikille lapsille kuuluvasta etuudesta halutaan pitää kiinni ja kehittää sitä "vastaamaan ajan tarpeisiin". Nykyinen hallitus ei uudistusta kuitenkaan ehdi enää toteuttaa.
Lapsilisiin 1,4 miljardia
Ensimmäisestä lapsesta lapsilisä on hieman alle 100 euroa ja viidennestä se on jo noin 200 euroa.
Koska lapsilisää maksetaan kaikille perheille tuloista riippumatta, korotusosat kohdentuvat selvityshenkilöiden mukaan myös niille, jotka eivät todellisuudessa ole korotetun tuen tarpeessa.
– Vaikka lapsilisä ei sisällä tuloharkintaa, on todettava, että isot perheet ovat monesti useammin taloudellisen tuen tarpeessa, mutta eivät aina, Siika-aho sanoi.
Selvityshenkilöiden mukaan uudistaminen ei muuttaisi tilannetta kaksilapsisessa ydinperheessä. Sen sijaan suurille perheille ja perheille, joissa on vain yksi aikuinen, lapsilisiin tulisi muutos.
Uudistuksen ei kuitenkaan haluta lisäävän pienituloisuutta perheissä. Sen takia selvitettiin erilaisia kompensaatiokeinoja.
– Niitä löytyy yleisestä asumistuesta, opintoetuuksista ja elatustuesta, Siika-aho sanoi.
Lapsilisiin käytetään tällä hetkellä noin 1,4 miljardia euroa valtion rahaa.
Yksinhuoltajakorotusta saatetaan maksaa väärin perustein
Yksinhuoltajakorotuksesta luopumista perustellaan sillä, että nykyisellään siihen on oikeutettu, vaikka saajalla olisi yhteishuoltajuus tai lapsen toinen vanhempi maksaisi elatusapua.
– Yksinhuoltajakorotus ei osu yksinhuoltajille nimestään huolimatta, vaan yhden vanhemman perheille, Siika-aho sanoi.
Jos perheeseen esimerkiksi muuttaa toinen aikuinen, yksinhuoltajakorotus lakkaa, vaikka toisella aikuisella ei ole velvollisuutta elättää puolisonsa lapsia.
Selvityksen mukaan yksinhuoltajakorotusta saatetaan joskus maksaa myös väärin perustein. Esimerkkinä selvityksessä annetaan niin sanotut salatut avoliitot, jossa etuuden saaja ilmoittaa asuvansa lapsen kanssa yksin, vaikka todellisuudessa hän asuu avopuolisonsa kanssa samassa taloudessa.
Lapsilisä 18-vuotiaaksi
Selvitysryhmä suosii, että lapsilisän maksaminen jatkuisi 18-vuotiaaksi asti.
– 18 vuotta olisi looginen ajankohta suhteessa koko muuhun sosiaaliturvajärjestelmään, Siika-aho sanoi.
Vaihtoehtoina olisi jatkaa nykyisen ikärajan mukaisesti 17-vuotiaaseen asti tai rajata lapsilisä alle 16-vuotiaille.
Tavoitteena ryhmän työssä ei ollut säästää. Selvitysryhmä ei kuitenkaan näe välttämättä tarpeelliseksi käyttää kaikkia käytössä olevia rahoja jatkossa lapsilisään. Kompensoivia keinoja voitaisiin ottaa käyttöön muissa järjestelmissä.
