Seiväshyppääjä Wilma Murto on kehittynyt varmaksi arvokisakilpailijaksi. Kauden pääkilpailut olivat aiemmin tuskaisia, mutta nykyisin hän kykenee nauttimaan tunnelmasta.
Se näkyy tuloksissa. Murto oli viime vuonna Tokion olympialaisissa viides ja varhain maanantaiaamuna kuudes Eugenen MM-kilpailuissa. Murto ylitti finaalissa 460, mutta viimeinen yritys 470:stä osoitti, että hän lähti kilpailuun perustellusti mitaliaatoksin.
Viimeinen hyppy saattoi olla uran korkein.
– Oli se aika hyvä. En ole vielä nähnyt sitä, mutta se tuntui hyvältä, Murto vahvisti.
Rima tuli alas, kun Murto tipahti korkealta riman päälle. Telineet jäivät liian etäälle seiväskuopasta, kun Murto vaihtoi ensimmäisen yrityksen jälkeen valikoimansa jäykimpään, tuliterään seipääseen.
Murto siirsi telineitä lähemmäksi seiväskuoppaa. Valmentajansa Jarno Koivusen kanssa hän harkitsi, siirretäänkö telineitä viisi vai kymmenen napsua.
– Otin viisi, mutta olisi pitänyt siirtää kymmenen, Murto paljasti, miksei hyppy jatkunut riman yli.
Uskoa riitti jopa 480:een
Murron tunnelmat olivat kilpailun jälkeen ristiriitaiset. Jalkaterän murtuma pilasi kevään suunnitelmat, mutta alkukausi on ylittänyt hänen odotukset. Eugenen MM-finaalissa hän tunsi taas kehittyneensä lähemmäs mitalisijoja, mutta tulos jäi pienen virhearvion takia vajaaksi.
– 470:n ylitys ei olisi paljon nostanut sijoitustani, mutta olisi se ollut kiva ylittää, Murto totesi.
Samalla hän olisi päässyt yrittämään 480:n ylitystä.
– Uskoin, että menee 470 ja että menee myös 480, jos olisin sinne asti päässyt. Tosi innoissani olisin mennyt koittamaan vielä 480:tä, Murto jatkoi.
– Pitää silti olla tyytyväinen, kun tuli uran paras arvokisatulos. Se tuli vielä puhtaalla pelillä, kunnes en enää päässyt riman yli. Jokainen arvokisa on nyt ollut edellistä parempi ja pikkuhiljaa olen nakertanut reittiä mitalin reunaan. Taas oli lähempänä, että pääsisin podiumin kautta kotiin.
Nopea paluu huipputasoon
Murto hyppäsi viime vuonna ennätyksensä 472. MM-finaali todisti, että hän on kuntoutunut talven jalkavammasta nopeasti tasolleen. Murto kolhaisi jalkansa seiväskuoppaan tammikuun lopussa ja kausi päättyi jalkaterän murtumaan.
– Valmentajan kanssa laskimme, että ehdin kuntoon ennen elokuussa järjestettäviä Münchenin EM-kisoja. MM-kisoista ajattelimme, että lähden mukaan, jos pääsen, Murto kertasi alkuvuotta.
– Kesä on mennyt paremmin kuin odotin, mutta jotakuinkin kuten Koivunen arvioi. Valmentaja tiesi tämän, mutta minä en uskonut.
Murto on kehittynyt myös kilpailijana.
– Arvokisakentillä on ollut kivaa pari viime vuotta. Enää kentällä ei ole niin, että oksettaa koko ajan. Jännityksen ja kisatilanteen hallinta on kehittynyt. Tiedän, mitä osaan ja tiedän sen riittävän kisoissa pitkälle, Murto selitti.
– Tänäänkin kisassa oli mukavan rauhallinen fiilis.
Hän odottaa jo seuraavaa tilaisuutta.
– Nälkä tästä jäi ja aika innolla odotan Münchenin EM-kisoja.
Murto myös kehui kilpailun kärkikolmikon. Katie Nageotte ja Sandi Morris ottivat Yhdysvaltoihin kaksoisvoiton tuloksella 485. Australian Nina Kennedy kuittasi pronssin tuloksella 480.
– Hyppääjät tulivat oikeaan järjestykseen, Murto todisti.
– Kärkikolmikko oli tänään hyvä.