Pääkirjoitus

Sau­na­pe­rin­ne pääsi ar­vos­te­tul­le lis­tal­le

-

Saunominen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön -hanke pääsi joulukuussa odotettuun lopputulokseen. Se on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa ensimmäinen Suomesta. Valinta osui nappiin.

Saunominen Unescoon -hanke sai alkunsa jo vuosia sitten sauna-aktiivien toimesta. Sen tavoitteena on ollut vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä.

Hankkeessa olisi voinut olla mukana vaikka yhdeksänkymmentä prosenttia meistä suomalaisista, sillä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta saunoo vähintään kerran viikossa. Kovimmat saunovat lämmittävät kiukaan jokaisena päivänä.

Itselläni oli mahdollisuus vierailla varsinaisten sauna-aktiivien luona Suomen Saunaseuralla Helsingissä Lauttasaaren Vaskiniemessä. Saunareissu oli hieman normaalista poikkeava. Käytössä oli seitsemän erilaista saunaa. Kuumassa vihtasaunassa vierailu jäi tosin lyhyeksi. Noin 120 asteen lämpö oli liikaa, kun vieressä oleva saunahirmu otti vastan käyttöönsä.

Saunojen lauteilla näkyi useita kulttuuri- ja urheiluelämän merkkihenkilöitä. Entisenä urheilutoimittaja en kuitenkaan alkanut kysellä Jarkko Ruutun kuulumisia. Se ei kuulu Saunaseuran tapoihin. Lauteilla ei keskustella ihmisten yksityisistä asioista eikä puhuta politiikkaa. Puheenaiheiden pitää olla sellaisia, mihin kaikki voivat osallistua. Usein ne liittyivätkin saunomiseen. Sauna- ja kylpyrauha oli Saunaseuralla ykkösasia.

Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa eli niitä on enemmän kuin henkilöautoja. Saunominen kuuluu vahvasti suomalaisuuteen. Saunassa on synnytetty ja sauna parantaa viinan ja tervan kera mahdolliset vaivat. Sauna on myös pyhä paikka. Jo edesmennyt himosaunoja muistutti minua useaan kertaan, että saunassa ei saa piereskellä eikä lämmittää makkaraa. Toista ohjetta olen noudattanut, mutta toista en. Kun mökkisaunan jälkeen tulee verannalle höyrytetty lenkinpätkä toisessa ja kylmä olut toisessa kädessä, niin silloin tuntuu taas mukavalta olla ihminen.

Saunominen ei ole pelkästään suomalaisten etuoikeus. Mukavia saunakokemuksia on jäänyt mieleen Ruotsistakin. Pohjois-Ruotsissa kalareissun majapaikassa Årrenjarkan Saggat-järvellä oli mahdollisuus vuokrata saunalautta. Oli tosi hienoa pulahtaa saunomisen välissä kirkkaaseen järviveteen. Löyly oli tietenkin pehmeän lämpöinen, koska saunan lämmitys oli vuokraajien vastuulla. Jo pelkkä venematka lautalle toi oman lisäbonuksen saunareissulle.

Haaparannan kansankorkeakoulun sauna tuli tutuksi lentopallopelien jälkeen. Saunassa ei todellakaan ollut löylynheittokieltoa. Ei sieltä löytynyt kylttiäkään, missä olisi mainittu sanomalehtien lukukiellosta. Oli siellä silti muutama yllätys vastassa. Lentopalloa pelanneet naiset tulivat mitään sanomatta löylyttelemään meidän miesten kanssa. Miksiköhän tilanne tuntui meistä suomalaismiehistä hieman hämmentävältä.

Suomesta seuraavaksi Unescon listalla voi näkyä Kukkolankosken koskikalastusperinne. Torniossa ja Haaparannalla selvitetään tosissaan siian ja lippouksen pääsyä maailmanperintölistalle.