Sa­ta­vuo­tias rau­ta­tie­sil­ta odottaa säh­köis­tä ai­ka­kaut­ta – lät­tä­hat­tu kul­jet­ti juhlan kun­niak­si, ilta päättyi ilo­tu­li­tuk­seen

Valtakunnanraja näkyy sillassa kahden eri maan viranomaisten käyttäminä maaleina, jotka erivärisinä muistuttavat paikallisia siitä, että yhteistyö valtakunnallisella tasolla saattaa toisinaan vähän ontua. Tulevaisuus näyttää, saadaanko sillalle yhtenevä sähköjärjestelmä.
Valtakunnanraja näkyy sillassa kahden eri maan viranomaisten käyttäminä maaleina, jotka erivärisinä muistuttavat paikallisia siitä, että yhteistyö valtakunnallisella tasolla saattaa toisinaan vähän ontua. Tulevaisuus näyttää, saadaanko sillalle yhtenevä sähköjärjestelmä.
Kuva: Hannele Kenttä

Ruotsin ja Suomen välinen, valtakunnanrajan ylittävä rautatiesilta sai arvoisensa 100-vuotissyntymäpäiväjuhlat, kun sekä Tornion että Haaparannan koululaiset ja muu yleisö pääsivät ”ookaamaan” sitä pitkin väylän yli ja Tornion ja Haaparannan rautatieasemien noin neljän kilometrin pituista väliä.

Hämärän tullessa sillankupeessa Haaparannan puolella vietettiin juhlia, joissa yleisöä viihdyttivät muun muassa tanssiseura Stage sekä Rajansävel- ja Juuret Suomessa-kuorot. Juhlahumuun osallistuivat puheita pitämällä myös ”Lenin” ja Tornion muinainen pormestari Ali Tornberg sekä aikalaisistamme Tornionlaakson maakuntamuseon johtaja Minna Heljala. Silta oli juhlavalaistu ja tilaisuus päättyi komeisiin ilotulituksiin.

Rautatiesillan rakentaminen aloitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1914. Se valmistui sodan jo päätyttyä vuonna 1919 ja vihittiin käyttöönsä 6. lokakuuta samana vuonna. 100-vuotisen historiansa aikana siltaa on käytetty sekä tavara- että henkilökuljetuksiin.

Silta ja koko rautatie asemalta asemalle on ainutlaatuinen myös kaksoisraiteidensa vuoksi. Itäeurooppalaiset ja länsieurooppalaiset rinnakkaiset raiteet ovat mahdollistaneen liikennöinnin Suomen sinisillä lättähatuilla, joita myös Sinisiksi linnuiksi kutsuttiin, sekä Ruotsin oranssinpunaisilla ”rälsbusseilla” eli ”rellukoilla”.

Junamatkalla lapset kokivat myös välähdyksiä menneisiin aikoihin. Sotalasten tarina oli yksi niistä.
Junamatkalla lapset kokivat myös välähdyksiä menneisiin aikoihin. Sotalasten tarina oli yksi niistä.
Kuva: Pia Marttinen

Henkilöliikenne Haaparannalle Bodenista päättyi 1992 ja Tornioon Kemistä jo vuonna 1988, mutta aina juhlien yhteydessä ihmiset ovat päässeet nauttimaan pitkään palvelleen sinisen kiskobussin dieselinhajuisesta kyydistä. Kyydin mahdollisti tälläkin kertaa Pohjois-Suomen rautatieharrastajat-yhdistys, joka koululaisten lisäksi kuljetti myös muita halukkaita ja illalla vielä kutsuvieraita. Koululaisille oli tarjolla historiallista pienoisdraamaa, junassa passitarkastuksia tekevien tullimiesten ja kiinnikin jäävien joppareiden kautta.

Korkeasta iästään huolimatta rautatiesilta on toimiva ja edelleen tavaraliikenteen käytössä. Henkilöliikenne Ruotsin puolella Bodenista ja Haaparannalle saakka on suunniteltu alkavaksi ensi vuoden joulukuussa, ja toivomuksena on, että sähköjunilla päästäisiin huristelemaan myös Suomen puolelle saakka. Tämä vaatii kuitenkin sekä raiteiden sähköistämistä sekä sillalla että Suomen puoleisella radalla. Jotta rautatieliikenne toimisi sujuvasti, on myös rata Torniosta Laurilaan saakka sähköistettävä.