Sámi mu­sihk­ka-ade­mii­jan jat­ko­kou­lu alkaa syk­syl­lä – "yhden ja saman ope­tuk­sen tuot­ta­mi­nen vuo­des­ta toiseen ei on­nis­tu"

Utsjoelle tärkeän musiikkiopetuksen kehittämisessä pitää olla ketterä. Mahdollisuus tutkintoon johtavaan koulutukseen kiinnostaa.

Täältä kajahtaa, viestivät Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Pirttijärvi, Veli-Pekka Puttonen, Aimo Aikio, Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti ja Heli Aikio. Musiikista keskustelivat Ilmari Tapiola (vas.), Kati Eriksen, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Eeva-Maarit Aikio, Gunvor Guttorm, Marit Meløy, Seija Risten Somby, Line Kalak ja Mika Aikio.
Täältä kajahtaa, viestivät Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Pirttijärvi, Veli-Pekka Puttonen, Aimo Aikio, Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti ja Heli Aikio.
Täältä kajahtaa, viestivät Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Pirttijärvi, Veli-Pekka Puttonen, Aimo Aikio, Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti ja Heli Aikio.
Kuva: Olli Miettunen

Utsjoella kehitetään voimalla ja väellä Ailigas-keskuksen pohjoisempaan taloon saamelaista musiikkiakatemiaa. Ihmisiä on, mutta rahaakin tarvittaisiin. Menossa on jo kolmas hanke, jossa nyt projektipäällikkönä toimii Kati Eriksen. Hankkeessa yksi lukuvuosi on takana ja syksyllä alkavat ensimmäistä kertaa jatko-opinnot.

– Olemme huomanneet, että meidän pitää olla hyvin ketteriä, Eriksen toteaa.

Akatemian rahoitus on Eriksenin kuvailun perusteella vähän kuin perinteinen saamelaisen perheen talous, hankitaan vähän tuloja täältä ja vähän tuolta ja napataan lohet, kun niitä nousee Tenoon. Varmaa päätöstä jatkorahoituksesta ei ole, mutta varmuus jatkamisesta on päätetty.

Utsjoen kunnan kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikio sanoo, että musiikkiakatemia on hirveän tärkeä ja että kunta tekee kaikkensa sen vakinaistamiseksi. Kunta antaa osansa Interreg-hankkeeseen, jolla toiminta jatkuu vuoden 2020 syksyyn.

– Nyt mietitään toimintamallia, miten se saadaan jatkumaan hankkeen jälkeen, Aikio sanoo.

Ennen konserttia Pauli Saijets (vas.), Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti, Aimo Aikio, Veli-Pekka Puttonen ja Heli Aikio vielä treenasivat.
Ennen konserttia Pauli Saijets (vas.), Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti, Aimo Aikio, Veli-Pekka Puttonen ja Heli Aikio vielä treenasivat.
Kuva: Olli Miettunen

Tavoite tutkintoon johtava koulutus

Koulutus on Suomessa sellaisessa tilanteessa, että koulut tarvitsevat kykyä joustaa ja muuntua muuttuviin tilanteisiin. Oppilaita ei riitä joka paikkaan, sillä tällä hetkellä esimerkiksi yliopistoissa on yhtä paljon aloituspaikkoja kuin mitä 10 vuoden päästä Suomessa syntyy lapsia.

– Hankkeen aikana on todettu, että sen yhden ja saman opetuksen tuottaminen vuodesta toiseen ei onnistu. Meille ei riitä oppilaita siihen.

– Pitää pystyä muuntautumaan ja kuuntelemaan, minkälaista opetusta tarvitaan.

Eriksenin mukaan Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja norjalaisen Sámi allaskuvlan kanssa on käyty alustavia keskusteluja, että Utsjoella kehitetään saamelaismusiikin tutkintoon johtava koulutus. Eriksenin mukaan tarvetta on korkeakoulutason opinnoille ja täydennyskoulutukselle.

– Kaikilla on kiinnostusta. Miten realistinen se on ja koska se voi alkaa, on eri asia.

– Ensimmäinen oli esiselvitys ja sitten oli ESR-rahoitteinen hanke, jossa vedettiin kaksi vuoden pituista musiikin koulutusohjelmaa ja nyt on tämmöinen Interreg-hanke, jossa kehitetään saamelaismusiikin koulutusta, Eriksen esittelee hanketaustaa. Jatkorahoitus lokakuun 2020 jälkeen on vielä auki.

– Hirveästi on tarvetta, se on ihan selvä asia. Suomesta ei löydy yhtään saamenkielen taitoista ja -kelpoista musiikinopettajaa.

Jo pitkään laulanut Heli Aikio halusi syventyä tarkemmin saamelaismusiikkiin, teoriaan ja instrumentteihin. Torniossa hän on opiskellut lauluntekijäksi.
Jo pitkään laulanut Heli Aikio halusi syventyä tarkemmin saamelaismusiikkiin, teoriaan ja instrumentteihin. Torniossa hän on opiskellut lauluntekijäksi.
Kuva: Olli Miettunen

Opettajat haluavat oppia lisää

Nuorten taidetapahtuman aikaan Inarissa opettajia puhuttanut Eriksen sai kuulla, että on tarvetta saamelaismusiikin oppimiseen täydennyskoulutuksena. Opinhaluisia varhaiskasvattajia ja opettajia löytyy.

Syksyllä Utsjoella alkavaan jatko-opetuksen saattoivat hakea yksivuotisen koulutusohjelman käyneet tai ne, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot saamelaismusiikista. Hakuaika on jo päättynyt ja Eriksenin mukaan hakijoita oli tarpeeksi, yhteensä 13.

– Me ei olla täällä Utsjoella laput silmillä, vaan katsotaan sekä koko saamelaisaluetta Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, että myös alkuperäiskansojen muuta musiikkia koko maailmassa, akatemian johtava opettaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman toteaa.

Näkkäläjärvi-Länsman iloitsee, että hankkeella on projektivetäjä pyörittämässä hallintoa ja hän voi itse keskittyä musiikkiin ja opettamiseen. Jälleen on saatu aikaiseksi uutta musiikkia ja musiikkivideoita Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan kanssa. Lukuvuoden päätteeksi konsertoidaan ja nautitaan videoista.

– Opiskelijoiden taidot ovat karttuneet soittimissa ja musiikin teoriassa. He ovat myös löytäneet ja elvyttäneet omien sukujensa joikuja.

Kati Eriksenin mukaan akatemiassa tehdään uutta musiikkia mutta myös elvytetään vanhaa.
Kati Eriksenin mukaan akatemiassa tehdään uutta musiikkia mutta myös elvytetään vanhaa.
Kuva: Olli Miettunen

Opissa käydään sujuvasti rajan yli

Aivan alkuvaiheista Norjan puolelta mukana olleen korkeakoulun Sámi allaskuvlan dekaani Seija Risten Somby sanoo, että Utsjoen akatemia on hyvin täydentänyt Sámi allaskuvlan tarjontaa oppiaineena ja on hyvin luonnollinen osa. Norjasta käy oppilaita Utsjoella ja päinvastoin.

– Ihan meidän perusopiskelijat ottavat osaa tähän.

Jatkosta neuvotellaan ja Sombyn mukaan yhteistyö halutaan säilyttää. Se halutaan osaksi Sámi allaskuvlan normaalia toimintaa ja johtamaan kandidaatin tutkinnoksi asti. Seuraavaksi tarvitaan konkreettisia suunnitelmia ja rahoitus.

– Meillä on Norjassa mahdollisuus sellaiseen vapaaseen kandidaatin tutkintoon, jossa 90 opintopistettä on syventäviä opintoja ja opiskelija voi loput koota itse.

Somby arvioi, että kovin suurta lisärahoitusta ei välttämättä tarvita. Utsjoen akatemian on kuitenkin jatkettava toimintaansa ja siihen rahaa tarvitaan. Akatemian ja Utsjoen kunnan edustajat keskustelivat äskettäin koulutuksen tulevaisuudesta norjalaisten kanssa.

Meneillään olevaa hanketta rahoittavat Interreg Pohjoinen Sápmi, Lapin liitto, Saamelainen korkeakoulu, Pohjoiskalotin neuvosto ja Utsjoen kunta.

Mopolla pääsee Utsjoelle, jossa joiku raikaa. Kuvassa Veli-Pekka Puttonen, Ulla Pirttijärvi, Aimo Aikio, Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti, Heli Aikio ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman.
Mopolla pääsee Utsjoelle, jossa joiku raikaa. Kuvassa Veli-Pekka Puttonen, Ulla Pirttijärvi, Aimo Aikio, Jouna Raudasoja, Mihkku Laiti, Heli Aikio ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman.
Kuva: Olli Miettunen
Poiminta

Konsertteja

Saamelaismusiikin kolmas vuoden kestävä koulutusohjelma Utsjoella Sámi musihkkaakademiijassa huipentui kevätkonsertteihin, jotka järjestettiin 15.5. Utsjoella ja 16.5. Inarissa.

Vuosikurssilla 2018-2019 opiskelivat Aimo Aikio, Heli Aikio, Mihkku Laiti, Jouna Raudasoja ja Pauli Saijets.

Oppimisen yhteydessä on tehty musiikkivideoita, jotka nähtiin Äigittemeh – Áiggeheamit – Ääi’jtee’m -konserteissa.

Konserttien teema oli ajattomuus: Vaikka opiskelijat ovat eri vuosikymmenillä syntyneet, musiikki ja sukujuuret yhdistävät.