Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) ja sen hyvä kumppani Lapin yliopisto voisivat erään villin vision mukaan 40 vuoden päästä pitää yllä yhteistä gastronomian kansallista ja globaalia osaamiskeskittymää Inarissa. Se tarkoittaisi gastronomian professoria ja muutamaa alan lehtoria, joiden ohjauksessa tutkittaisiin ja jalostettaisiin huikeita uusia makuja.
– Meillä on aktiivista yhteistyötä SAKK:n kanssa poropuolella, josta pohjoisen puhtaita raaka-aineita saataisiin.
– Meillä on koulutusyhteistyötä, jonkin verran tutkimusyhteistyötä ja kehittämishankkeita, villiä tulevien vuosikymmenten visiota hahmotteli Lapin yliopiston suunnittelujohtaja Jorma Puuronen, kun SAKK juhli 40 vuoden toimintaansa.
Puuronen näkee tulevaisuudessa tuotantoa, jalostusta ja muotoilua, joilla pohjoisia raaka-aineita kehitettäisiin niin kotimaassa kuin pohjoisella pallonpuoliskolla ihmisiä kiinnostaviksi elämyksiksi. Tällainen olisi hurja visio 40 vuoden päähän. Inarissa jokin aika sitten valmistuneeseen laajennukseen tuli opetuskeittiö, joista Puurosen mukaan löytyy hyvät puitteet.
– Osaaminen tällä puolella on todella hyvää.
Uudet tilat hyvä merkki
Koulukeittiössä opettajana toimiva Jyrki Jumisko sanoo, että uusien tilojen saaminen on positiivinen signaali ja toiminnan jatkuvuus on paremmalla pohjalla – se luo uskoa tulevaisuuteen. Jumisko lupaa suostua saman tien visioon, jota Puuronen juuri ajatteli ääneen.
Utsjoelta kokkilinjalle tullut Nigá Aikio käy samalla lukiota.
– Tämä on lähellä, täällä on paljon kavereita ja tämä on mukavan pieni, Aikio perustelee valintaansa – etelän isoissa kokkikouluissa hän voisi hukkua väenpaljouteen.
– Seuraavaksi haluaisin lähteä töihin lähelle Norjaan ja siitä kauemmas ympäri maailmaa kokkaamaan.
Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen totesi juhlapäivän olleen monipuolinen. Päivä alkoi saamelaisten kulttuurikeskuksessa Sajoksessa virallisella juhlinnalla kutsuvieraiden kanssa ja jatkui kaikelle kansalle avoimin ovin. Entisen pitkäaikaisen rehtorin Lassi Valkeapään mukaan nimetyssä kodassa kahviteltiin ja muisteltiin sattumia 40 vuoden ajalta.
– Lähetettiin myös yksi työntekijä, apulaisrehtori Maritta Mäenpää eläkkeelle.
On vilkasta elämää ja intoa
SAKK:n alkuaika oli Rasmus-Moilasen mukaan pitkälti erilaisten kurssien järjestämistä. Historian saatossa toiminnat ovat laajentuneet ja vakiintuneet niin, että suuri osa koulutuksesta sujuu nyt yhden ison katon alla Inarissa. Luonto- ja ympäristöalan koulutukselle on omat tilansa Toivoniemessä ja tiloja löytyy myös Enontekiöltä. Utsjoellekin oppia viedään.
– Aika vilkasta on. Elämää, opiskelijoita, tekemistä ja intoa meillä on nyt paljon, rehtori siteeraa eräältä vanhalta työntekijältä kuulemaansa arviota, mitä SAKK on tänään.
Tulevaa on Rasmus-Moilasen mukaan vaikea ennustaa, mutta koulutusta on aina kehitettävä kunkin ajan ja toiminta-alueen tarpeisiin ja näin tehdään. Lapin yliopisto ja Lapin koulutuskeskus Redu Rovaniemellä ovat siinä hyvänä apuna.
– Tavoitteena on palvella saamelaisalueen ja sen elinkeinojen tarpeita.
– Virtuaaliopetuksella koko Suomi on kohteena.
SAKK
Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos, jolla on keskeinen asema saamelaisalueen kehittämisessä ja arktisessa osaamisessa.
Oppilaitos järjestää siitä säädetyn lain mukaisesti monialaista ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille.
Tarjoaa ainoana ammatillisena oppilaitoksena saamen kielten ja kulttuurin koulutusta.
Ensimmäisen oman koulurakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1982.
Taloon sijoittuivat saamelaiskäsityön ja luontaistalouden opintolinjat, 60 oppilaspaikkaa ja toimistotilat.
Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus (1978), Ivalon koti- ja laitostalouden oppilaitos ja Inarin opisto yhdistettiin 1993, jolloin muodostui nykyinen SAKK.
Ensimmäinen määräaikainen rehtori oli Ilmari Laiti, jonka jälkeen toimivat Martti Vielma, Uula Sarre, Lassi Valkeapää (1981–2008), Liisa Holmberg (2008-2017) ja Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen (2018-).
Juttua oikaistu 2.10.2018 klo 12: Jutussa haastatellun Aikion nimi oli väärin. Oikea nimi on Nigá Aikio, ei Mika.