Viiankiaavan alle kaivosta suunnittelevan AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg puolusti (LK 25.8.) yhtiönsä suunnitelmia. Hän jättää mainitsematta kaivossuunnitelman riskejä, eikä kerro, että kaivostunnelin tiivistämiseen esitetyllä tekniikalla (kemiallinen injektointi/pastainjektointi) liittyy suuria epävarmuuksia.
Maa- ja kallioperässä olevalla vedellä voi olla hyvin suuri paine ja vesi voi purkaantua kuten painepesurilta, jopa yli 100 barin paineella, jolloin injektointi tunnelin kaivamisen yhteydessä on vaikeaa ja tunnelista on vaikeaa saada pysyvästi vedenpitävää. Kun kalliota kaivetaan ja kiviaines viedään pois, maassa ja kalliossa oleva vesi valuu syntyneeseen tyhjään tilaan. Tilalle tulee vettä Viiankiaavalta ja suo kuivuu. Viiankiaapa on rauhoitettu eliöstön tähden, kuivuminen muuttaa suon eliöstöä ja heikentää sen luontoarvoja.
Lamberg kertoo, että hankkeessa on käytetty parasta asiantuntemusta pohjavesimallinnusten tekemiseen. Toisen konsulttiyrityksen asiantuntemus oli käytössä kaivoshankkeessa, jossa pohjaveden pinnan olisi pitänyt laskea 0,4 metriä (joka sekin on liikaa) mutta todellisuudessa se laski 16 metriä.
Hän ei kerro, että syvältä kalliosta tuleva vesi sisältää suoloja. On mahdotonta poistaa siitä natriumkloridia, jonka määrää Kitisessä on pakko rajoittaa, sillä vesi on makeaa ja sen kalat makean veden kaloja. Vedessä on myös sulfaattia ja lisää sitä syntyy, kun kallioperän yhdisteet hapettuvat. Usein reaktiossa syntyy rikkihappoa.
Lamberg ei mainitse, että kaivos tuottaa valtavasti rikkihappoa muodostavia kaivannaisjätteitä, sivukiveä, joka läjitetään maan päälle. Kaivannaisjätealueiden pinta- ja pohjarakenteet eivät riitä estämään niistä tulevien suotovesien leviämistä ympäristöön. Kevitsassa tämä ongelma on jo olemassa. Lamberg ei kerro, mikä on näiden rakenteiden käyttöikä. Niiden tulisi kestää satoja vuosia.
Yhtiön YVA:ssa paljastui vakava virhe sulfaatin osalta. Rikkihapon lisäys rikastamoprosessiin oli unohtunut laskelmista, kuten ely on todennut lausunnossaan. Siksi jätevesipäästö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä moninkertainen puhdistuksen jälkeenkin.
Koska päästöt on arvioitu virheellisesti, on myös niiden vaikutusten arviointi vesistössä virheellinen (LK 24.7.). Yhtiön esittämät laskelmat eivät ole uskottavia, eivätkä Lambergin esittämät perusteet Sakatin kaivokselle vakuuta.