Säh­kö­au­to­jen akuissa käy­tet­tä­vä ko­bolt­ti on saa­mas­sa syö­pä­luo­ki­tuk­sen – Ke­mi­kaa­li­vi­ras­to ei usko ak­ku­teol­li­suu­den kar­kaa­van Eu­roo­pas­ta

Jos Kemikaaliviraston (ECHA) esitys koboltin vaarallisuusluokasta hyväksytään, Suomessakin jalostettava metalli julistetaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Lisäksi sillä on todettu perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia ominaisuuksia.

– Kun aineesta saadaan uutta tietoa, vaarallisuusluokkaa päivitetään. Tämänhetkinen kobolttimetallin luokitus ei kata syöpävaarallisuutta, vaikka koboltti on hengitysteitse syöpää aiheuttava aine, toteaa Kemikaaliviraston varapääjohtaja Jukka Malm Lännen Medialle.

Kobolttia käytetään metalliseoksissa muun muassa lentokoneiden suihkumoottoreissa, timanttityökaluissa, magneeteissa sekä väriaineena keramiikassa ja lasituotteissa.

Koboltti on myös akkujen keskeisimpiä raaka-aineita. Sitä käytetään sähköautojen ja älypuhelimien litium-ioniakuissa, ja sen kysyntä kasvaa hurjaa vauhtia – samoin sen hinta.

Tarkoitus pystyä suojautumaan vaaroilta työpaikoilla

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi joulukuun alussa Lännen Medialle olevansa huolissaan Kemikaaliviraston aikeista tiukentaa koboltin vaarallisuusluokitusta. Ministerin mukaan koboltin jalostaminen EU-maissa olisi siinä tapauksessa vaakalaudalla ja tärkeän akkumetallin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolisiin maihin.

Malm ei pidä Lintilän pelkoa aiheellisena.

– Meillä on satamäärin syöpävaarallisia aineita luokiteltu samalla tavalla eikä teollisuus ole karannut Euroopasta luokitusten takia.

Malm painottaa, että Kemikaalivirasto ei ole kieltämässä koboltin käyttöä.

– Tässä puhutaan nyt kemikaaliluokituksesta ja merkinnöistä.

Vaarallisuusluokituksen tarkoituksena on hänen mukaansa tiedottaa kemikaalin vaaraominaisuuksista, jotta niiltä pystytään suojautumaan työpaikoilla.

Malm haluaa tehdä selväksi myös eron kobolttia sisältävän esineen ja kemikaalin välillä. Vaarallisuusluokitus koskee koboltin käyttöä kemikaalina, mutta ei kobolttia sisältäviä esineitä, kuten akkuja.

Virastolla vuosi aikaa valmistella rajoitusehdotus

Vaarallisuusluokituksen lisäksi Kemikaalivirasto on kuitenkin valmistelemassa viiden kobolttiyhdisteen rajoitusehdotusta. Malm kertoo, että sitä on pyytänyt Euroopan komissio.

Rajoitusehdotuksella on mahdollista kieltää aineen käyttö kokonaan, mutta Malmin mukaan valmisteilla olevassa ehdotuksessa ei esitetä koboltin käytön rajoittamista.

Kemikaaliviraston rajoitusehdotus pyrkii pienentämään kobolttisuolojen hengitysteitse tapahtuvasta altistuksesta aiheutuvaa syöpäriskiä työpaikoilla.

– Siinä esitetään työpaikoille turvallista altistustasoa, joka voidaan saavuttaa teknisin toimenpitein, Malm sanoo ja kertoo sen koskevan myös akkuteollisuutta.

Tekniset toimenpiteet voivat hänen mukaansa liittyä esimerkiksi ilmanvaihtoon tai suojaustoimenpiteisiin. Mikäli yritys pääsee niillä vaadittaviin tasoihin, korvaavaa teknologiaa tai ainetta ei tarvitse ryhtyä etsimään.

– En nyt lähtisi spekuloimaan, onko akkujen ja koboltin osalta näin. Se tulee siinä meidän ehdotuksessamme.

Kemikaalivirastolla on ollut vuosi aikaa valmistella rajoitusehdotus. Ehdotuksen julkinen kuuleminen alkaa Malmin mukaan lähiaikoina ja kestää kuusi kuukautta.

Sen jälkeen Kemikaaliviraston sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin sekä riskinarvioinnin komiteat lähettävät siitä Euroopan komissiolle yhteisen tieteellisen näkemyksensä.

Teollisuus antanut ehdotuksesta kriittistä palautetta

Ministeri Lintilän mukaan Kemikaaliviraston esitykset uhkaavat myös Suomen akkuteollisuushankkeita.

Malm myöntää teollisuuden olevan huolissaan. Teollisuusalan yritykset ovat antaneet vaarallisuusluokituksen ehdotuksesta kriittistä palautetta.

Luokitus perustuu kuitenkin EU-lainsäädännön mukaisesti tieteellisiin tutkimuksiin, ja siinä tarkastellaan pelkästään aineen ominaisuuksia. Yritysten mahdollisia pelkoja luokituksen seurannaisvaikutuksista siinä ei oteta huomioon.

Malm ei usko, että koboltin vaarallisuusluokitukset ja merkinnät maksavat teollisuudelle niin paljon, että toiminta kaatuisi siihen. Kemikaaliviraston näkemys on, että tuskin rajoitusehdotuskaan johtaa tuotannon siirtymiseen EU:n ulkopuolelle.

Suurin osa koboltista kaivetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa

Vaarallisuusluokitukset ja rajoitusehdotukset koskevat kuitenkin vain EU-maita.

Suurin osa maailman koboltista kaivetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niiden kaivoksissa tiedetään käytettävän myös lapsityövoimaa.

Malm ei osaa sanoa, miten EU:n ulkopuolella kobolttiin suhtaudutaan.

– En ole katsonut yhtään, miten muut maat sitä säätelevät.

EU:n luokitusjärjestelmä perustuu hänen mukaansa YK:n maailmanlaajuiseen suositukseen.

– Yleensä muiden maiden viranomaiset seuraavat meidän tekemisiämme tarkkaan.

Koboltin vaarallisuusluokan tiukentamisesta sekä sen rajoitusehdotuksesta päättää Euroopan komissio.

Päätöstä rajoitusehdotuksesta odotetaan vuonna 2020.