Yksityisiä sote-markkinoita tutkinut yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi, ettei hallitus välttämättä löydä kovia keinoja puuttua Meri-Lapin mittavaan sote-ulkoistukseen.
– Minun on hirveän vaikea keksiä, mitä ne voisivat olla. Ei ole lainsäädäntöä, joka kieltäisi tuollaisen. Kunnilla on kuitenkin edelleen järjestämisvastuu ja itsehallinto, tämä on kyllä hankala tilanne hallitukselle, Tynkkynen sanoo STT:lle.
Pehmeiden keinojen puolella periaatteessa mahdollista olisi yrittää vielä vaikuttaa päätökseen esimerkiksi jonkinlaisilla porkkanoilla.
Tynkkynen sanoo itsekin hätkähtäneensä kuullessaan Meri-Lapin suunnitelmista. Vaikka ulkoistuksia tehtiin edellisenkin hallituksen aikana sen turvaamiseksi, että palvelut pysyisivät omalla alueella, olivat ne eri mittakaavan ratkaisuja. Tuolloin päänavaajana toimi Rääkkylän kunta, joka ulkoisti sote-palvelunsa.
– Kyllä tämä aika hurja sopimus monesta näkökulmasta on. Jos ajatellaan, että 15 vuodeksi tehdään sopimus, jossa on äärettömän tiukat uhkasakkosysteemit eli siitä on hirveän vaikea irrotatutua, niin kyllä se on tässä tilanteessa aika riskialtis aluepoliittinen teko.
Hänen mielestään ratkaisu ei takaa sitä, että sote-palvelut alueella toimivat hyvin.
– Tämä takaa vain sen, että ne palvelut ovat fyysisesti alueella saatavissa. Mutta pystyn tutkijana myös ymmärtämään tätä ratkaisua: monet kunnat ja alueet kokevat, että tämä kansallisen tason suunnittelu ei palvele heidän etuaan.
Saarikko ei usko ilmiön leviämiseen
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat ovat tekemässä terveysyritys Mehiläisen kanssa 15 vuoden mittaista sopimusta, johon kuuluisi kokonainen keskussairaala.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi aiemmin tänään politiikan toimittajien aamiaisella, että kokonaisuus näyttää varsin vaikealta toteutettavaksi kustannustehokkaasti. Toisaalta sopimuksen irtisanominen tulisi erittäin kalliiksi.
– Jos maakunta näin päättäisi, arviomme mukaan korvaukset Lapin maakunnalle, ja sitä kautta siis kaikille suomalaisille veronmaksajille, ovat noin 100 miljoonan euron luokkaa.
Saarikko ei usko, että Meri-Lapin kaltaiset jättiulkoistukset leviäisivät vielä laajalle, sillä monissa paikoissa maakuntapohjaisen soten ja sairaaloiden välisen työnjaon muutokset ovat jo pitkällä.
– Tätä seurataan varmasti eri puolilla Suomea aika tarkkaan, mitä Länsi-Pohjassa tapahtuu, ja siinä varmaan nähdään vielä monta vaihetta. Mutta kauaskantoiset päättäjät eivät tämänkaltaisiin ratkaisuihin varmaan eri puolilla tule lähtemään, Saarikko sanoi politiikan toimittajien aamiaistilaisuudessa.
Tutkija Tynkkynen arvioi, että tämän mittakaavan ratkaisujen syntymistä jarruttaa jo sekin, että niihin vaaditaan useamman kunnan irtautuminen oman maakuntansa valmistelusta.
"Tämä on heikosti yhteen sovitettavissa"
Saarikko paheksuu sitä, että yrityspuolella ja nimenomaan suurissa terveysyrityksissä tukeudutaan kuntapäättäjien epävarmuuteen sote-muutosten edellä ja halutaan vastata siihen betonoimalla nykytilaa, juuri kun uudistus on tuomassa valinnanvapausjärjestelmän kautta monituottajuutta hallitulla tavalla.
– Tämä yhtälö on minusta pikkuisen heikosti yhteen sovitettavissa, että toisella kauhalla valinnanvapautta ja sitä kautta monituottajuutta, ja toisella kauhalla jättimäisiä ulkoistuksia. Ja tässä en halua niputtaa kaikkia yrityksiä samaan, nyt puhun ennen kaikkea suuryrityksistä, Saarikko sanoi.
Hän pitää ongelmallisena sopimuksen vahvaa erikoissairaanhoitovetoisuutta ja sitä, ettei lainsäädäntö tunnista tämäntyyppistä tilannetta.
– Kohdellaanko sitä julkisena vai yksityisenä toimijana? Jos ja kun oman käsitykseni mukaan se on julkinen toimija, sen täytyy täyttää ne samat volyymivaatimukset leikkausmääristä kuin olisi pitänyt julkisena sairaalana. Kun väestöpohja ja se alue ei sellaisenaan riitä, niin niin kysymys kuuluu, että mistä ne sinne tulevat ne leikkaukset, jotta volyymit täyttyvät, Saarikko kysyy.
Juttu päivitetty kauttaaltaan 15.11.2017 kello 14.52.