Kokeneita ja kelpoisuuden ehdot täyttäviä hakijoita löytyi Utsjokisuun koulun ja saamelaislukion rehtorin virkaan, mutta yksikään heistä ei osaa saamea. Utsjoen sivistyslautakunta joutuu nyt panemaan viran uudelleen haettavaksi. Pulaa saamea osaavista on myös muualla.
– Meillä merkittävin ongelma on saamenkielisten lastentarhanopettajien saaminen, Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen tiivistää tilanteen.
Paljon saamelaisia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, moni heistä etelään opiskelemaan lähteneitä. Kotikunnissa on odotuksia, että opin ja elämästä kokemuksia saatuaan he palaisivat juurilleen ja edistäisivät paikallisen arjen sujumista.
Tekijöitä tarvittaisiin monella alalla, kun entiset siirtyvät eläkkeelle. Norjan vetovoima on kuitenkin suuri ja virta vie paluumuuttajia Enontekiön kautta tai Vuotson, Inarin ja Utsjoen läpi kuningaskunnan puolelle.
– Saamen kielen taitoisista osaajista on kautta linjan pulaa. Enemmän palkattaisiin, jos pystyttäisiin – erityisesti sivistys- ja sote-puolella, Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio sanoo.
Utsjoella virkatilanteesta, kielestä ja sen osaamisesta puhuttiin valtuustossa viimeksi vajaa kuukausi sitten ja päätettiin heittää verkot veteen. Saamea puhuville luvattiin maksaa palkan päälle satanen kuussa ja kirjalliset taidot oppineille peräti 150 euroa.
Virkaehtosopimuksen mukaan saamen osaamisesta saa pienen lisän, mutta Utsjoella tuo etu nyt enemmän kuin triplattiin.
Tilannetta korjataan oppisopimuksilla
Rovaniemellä ei Lotvosen mukaan ole kohdattu kovin suuria ongelmia koulupuolella ja sote-puolella kaupungilla ei ole saamen osalta vastaavia velvoitteita kuin sairaanhoitopiirissä. Lastenhoitajia on vaikea saada, päiväkotiapulaisia niinkin löytyy.
– Oppisopimuskoulutuksella tilannetta ollaan osin parantamassa, Lotvonen toteaa.
Enontekiöllä saamenkielisiä virkoja tai toimia on 16 ja niihin on saatu 11 pätevää. Epäpäteväkin voi saada töitä, jos osaa saamea. Kunta tukee saamen opiskelua ja kielilisää maksetaan runsaat 20 euroa. Kuntaan on silti vaikea saada päteviä saamenkielisiä työntekijöitä.
– Tilannetta pitää tarkastella yhdessä ainakin saamelaisalueen kuntien kanssa sekä toimijoiden, joilla on mahdollisuus vaikuttaa opettajien, lastenhoitajien ja muihin vastaaviin tehtäviin, Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen toteaa.
Koltankielisten osaajien tilanne haastava
Inarissa haastavin tilanne on koltankielen osaajissa, joita yleensäkään ei ole kovin paljon. Sivistysjohtaja Ilkka Korhonen toteaa, että koko ketjun järjestäminen neuvolasta lukioon asti edellyttää aika monta kieltä taitavaa ja oppimateriaalistakin on pulaa. Myös saamea osaavia aineopettajia on vaikea saada virkoihin.
– Kunnassa on oikeusministeriön rahoituksella kannustettu opiskelemaan saamen kieliä, Korhonen toteaa.
Palkallisella kieliopintovapaalla on vuosikymmenen ajan Inarissa voinut opiskella 1-2 henkilöä vuosittain, joten tähän mennessä näin on saatu vasta 10-20 uutta osaajaa. Opissa on ollut aineopettajia, lastenhoitajia ja sosiaali- ja terveyspuolen ihmisiä.
– Sosiaali- ja terveyshuollon ammateissa löytyy tekijöitä, Inarin vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Seppänen toteaa – valtion tukieurot auttavat tässä.
– Tällaisia virkoja on 28 ja kaikki on täytetty. Lisäksi on 2-4 sijaista.
Lisää oppia ketterästi korkeakoulussa
Vastuu saamen kielen ja kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa on Oulun yliopistossa toimivalla Giellagas-instituutilla. Se tarjoaa nyt Ketterä korkeakoulu -hankkeessa opintoja saamea tai saameksi opettaville tai sitä aikoville. Haku on nyt menossa.
Haku opettajan pedagogisiin opintoihin järjestetään instituutissa syksyllä 2020. Utsjoen kunnanjohtaja näkee tässä mahdollisuuden niille, jotka opiskelevat Norjan puolella luokanopettajiksi. Tätä kautta voitaisiin saada myös aineenopettajia.
– Meidän pitää pystyä kouluttamaan jo koulutetuista opettajista ihmisiä, joille saadaan kielen taitoa, sivistysjohtaja Korhonen toteaa.
Norjalaiset haluavat tuoda lapsensa Suomeen kouluun
Utsjoella tilanteen tekee mielenkiintoiseksi norjalaisten halu tuoda lapsiaan Suomen puolelle kouluun. Norjan yleisradioyhtiö NRK uutisoi, että kummankin maan poliitikot suunnittelevat Tenonlaaksoon yhteistä rajat ylittävää saamelaista peruskoulua.
– Ajatus ei ole uusi, mutta suunnitelmat ovat jälleen tulleet ajankohtaisiksi, NRK kertoo.
Norjan puolella vanhemmat pelkäävät koulujen lakkautuksia ja ainakin Sirman koulu on pitkään ollut lopun edessä. Utsjoella taas selvitetään uusien koulujen rakentamista rajan tuntumassa, kirkonkylään, Nuorgamiin ja Karigasniemelle.
– Käsitykseni mukaan Utsjoella suhtaudutaan siihen myönteisesti, kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio arvioi.
Utsjokelaiset ovat tehneet yhteistyötä pienen Sirman koulun kanssa jo pitkään. Suomalaista kouluruokaakin sinne vietiin, kunnes siitä tuli tullipulma. Sirmasta on Utsjoella matkaa Saamensillan kautta noin 20 kilometriä ja Norjan puolella koulumatkaa tulisi kuntakeskukseen Tanaan lähes 60 kilometriä.
– Minulla on paljon ystäviä Suomen puolella rajaa, kahdeksanvuotias sirmalainen koululainen Alvin Erke sanoo NRK:n jutussa.
Paikalla ei ole väliä. Näin sanoo NRK:lle neljän lapsen isä Leif Erik Varsi, jonka mielestä tärkeintä on pitää huolta perinteisistä yhteyksistä rajan yli. Utsjokelaisia vanhempia edustava Aura Pieski on samaa mieltä.
Ketterä korkeakoulu
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja kasvatustieteiden tiedekunnan hanke, tekee yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston sekä saamelaisalueen kuntien kanssa.
Tarjoaa opettajan kelpoisuuteen kuuluvia opintoja niille, jotka opettavat tai haluavat tulevaisuudessa opettaa saamen kieliä tai saamen kielillä.
Hankkeessa voi suorittaa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielen perus- ja aineopinnot, kirjallisuuden perusopinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot.
Opinnot järjestetään verkko- ja monimuoto-opetuksena sekä lähiopetuksena pääosin Inarissa.
Lisäksi henkilökohtaista opinto-ohjausta päteville, saamenkielisille opettajille, jotka haluavat uuden opetettavan aineen.
Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö.