Rovaniemen elinvoimaisuus on kasvanut tällä vuosikymmenellä neljänneksi eniten verrattuna Suomen 20 suurimpaan kaupunkiin. Tämä ilmenee Helsingin Sanomien viime viikolla julkaisemasta kaupunkien elinvoimavertailusta.
Eniten elinvoimaisuuttaan on suhteellisesti kasvattanut Kuopio. Rovaniemen edelle vertailussa yltävät myös Turku ja Helsinki. Heikoimmin on kehittynyt Salo.
Elinvoimaisuuden kehityksen vertailussa on tarkasteltu muun muassa kaupunkien verotulojen, työllisyystilanteen ja yritysten määrän kehitystä. Vertailussa on katsottu myös asukkaiden tulojen, koulutustason sekä terveystilanteen kehitystä 2010-luvulla.
Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on erittäin tyytyväinen tulokseen. Hänen mukaansa Rovaniemen elinvoimaisuutta ovat kasvattaneet kaupungin ja yrittäjien onnistunut yhteistyö sekä markkinointitoimenpiteet erityisesti matkailun osalta.
"Toisaalta Rovaniemeä ovat tukeneet ympäristöön, laatuun ja arktisten alueiden rooliin liittyvien asioiden korostuminen maailmanlaajuisesti. Samalla tavalla Rovaniemeä matkailun kaupunkikohteena sekä asuin- ja toimintaympäristönä on tukenut turvallisuuden korostuminen merkittävänä tekijänä ihmisten valinnoissa", Lotvonen sanoo.
Lotvonen näkee kasvun taustalla myös sen, että kaupunki on yhdessä yrittäjien kanssa rakentanut viime vuosina uutta, laadukasta infrastruktuuria ja kapasiteettia niin kaupan kuin matkailun osalle. Lisäksi Rovaniemi on vahvasti kansainvälistynyt ja saanut markkinoita ulkomailta.
"Muut kaupungit Suomessa eivät ole onnistuneet vastaavasti, jolloin kasvu kotimaan markkinoiden kautta ei ole ollut heillä mahdollista."
Vertailussa käytettyjä yksittäisiä muuttujia tarkasteltaessa Rovaniemen elinvoimaisuus on kasvanut parhaiten koko maassa tulonsaajien mediaanituloissa. Mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen. Rovaniemellä mediaanitulo oli toissavuonna 23 686,4 euroa asukasta kohti. Kaupungin asukkaiden mediaanitulo on kasvanut vuosina 2010–2015 15,5 prosenttia.
Myös työllisyysasteen kasvulla mitattuna Rovaniemi on maan ykkönen, vaikka työllisyysaste on kasvanut vuosina 2010–2015 vain 0,5 prosenttiyksiköllä.
Kansainvälisyydestään huolimatta Rovaniemi on yksittäisten muuttujien osalta vertailun heikoin vieraskielisten asukkaiden kasvuvauhdilla mitattuna. Vieraskielisten määrä on kasvanut kaupungissa vuosina 2010–2016 vain 0,8 prosenttiyksiköllä. Vieraskielisten osuus asukkaista oli viime vuonna 3,2 prosenttia.
Elinvoimavertailu perustuu valtiotieteiden tohtori Timo Aron ja hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenhon laskelmiin. He vertailivat kaupunkeja 15 eri muuttujan avulla.
Muuttujina olivat esimerkiksi asukaskohtainen bkt, asukaskohtainen konsernivelka, Kelan sairastavuusindeksi ja toimivien yritysten määrä tuhatta asukasta kohti. Aron ja Tenhon mukaan muuttujien arvottaminen on vaatinut osin tulkintaa. Esimerkiksi vieraskielisten osuuden suuri määrä on vertailussa määritetty elinvoimaisuutta lisääväksi tekijäksi.
Muuttujien avulla määritettiin paitsi kaupunkien elinvoiman kehitys 2010-luvulla myös niiden nykyinen elinvoima.
Vaikka Rovaniemen elinvoimaisuus on kasvanut aivan maan kärkikastissa, on kaupunki nykyisessä elinvoimaisuudessa vasta sijalla 11. Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna kaupungin elinvoima on sekin kuitenkin parantunut hieman: 2010 sijoitus olisi ollut 13.
Tällä hetkellä Suomen elinvoimaisimmat kaupungit ovat Espoo, Helsinki ja Vantaa. Listan hännänhuippu on Kotka.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan elinvoimalla viitataan esimerkiksi alueen kasvuun, kilpailukykyyn, menestymiseen ja vetovoimaan. Elinvoima liittyy paremman tulevaisuuden tavoitteluun, vahvaan tulevaisuususkoon.
Esko Lotvonen uskoo, että hyvä kehityspolku jatkuu Rovaniemellä myös tulevina vuosina. Hänen mukaansa tilanne lisäksi monipuolistuu, jos suuret kaivos- ja biotaloushankkeet menevät eteenpäin.
"Haasteena tulee olemaan erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saaminen. Toinen ongelma voi muodostua logistiikan riittämättömyydestä lento- ja junaliikenteessä."
Rovaniemen sijoitukset
Elinvoima 11. Elinvoiman kehitys 4.
BKT 32 651,1 e / asukas (2014): 13. – kehityksessä 11.
Tulonsaajien mediaanitulot 23 686,4 e / asukas (2015): 6. – kehityksessä 1.
Kunnan konsernivelka 3 189 e / asukas (2015): 1. – kehityksessä 12.
Kunnan verotettavat tulot 3 903,5 e / asukas (2015): 10. – kehityksessä 8.
Valtionosuus 1 579,4 e / asukas: 11. – kehityksessä 7.
Työllisyysaste 65 % (2015): 9. – kehityksessä 1.
Työttömyysaste 15,5 %: 11. – kehityksessä 5.
Avoimen sektorin työpaikkojen osuus työpaikoista 56,73 % (2015): 20. – kehityksessä 6.
Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti) 145 (2015): 10. – kehityksessä 2.
Toimivien yritysten määrä 57,6 yritystä / 1000 asukasta: 11. – kehityksessä 4.
Väestömuutos 0,6 %: 11. – kehityksessä 11.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 31,7 % (2015): 8. – kehityksessä 5.
Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat 1 618 e: 16. – kehityksessä 16.
Kelan sairastavuusindeksi 109 (koko maan keskiarvo 100): 19. – kehityksessä 16.
Vieraskielisten osuus 3,2 %: 18. – kehityksessä 20.
Vertailussa on mukana Suomen 20 suurinta kaupunkia. Luvut ovat vuodelta 2016, ellei toisin mainita. Kehitysvauhti on mitattu 2010-luvun tilastojen perusteella.
