Lapin matkailua hehkutetaan erityisesti talvikaudella. Turistit, työpaikat ja eurot liikkuvat ja media maalaa kuvaa vilkkaasta ja kansainvälisestä matkailukeskuksesta.
Kuva on vain pieni osa totuutta. Kun kevät saapuu, valtava määrä työntekijöitä ja työpaikkoja katoaa ja alue hiljenee suurimmaksi osaa vuotta. Tämä tapahtuu vuodesta toiseen ja niin myös jatkossakin. Talven ulkopuolella ylistettyä matkailua ei ole edes olemassa.
Kevään saapuessa matkailun lobbaajat, kuten Visit Rovaniemi, Kauppakamari, Ely-keskus aktivoituvat puhumaan ympärivuotisen matkailun kehittämisestä. Samaa puhetta toistettu jo yli kymmenen vuotta, mutta käytännössä mitään ei tapahdu. Tyhjillä puheilla vain esitetään asiantuntijoita ilman konkretiaa ja odotetaan vain jonkun ulkopuolisen tulevan tekemään oikean työn.
Mikä on matkailun kehityksen tilanne? Kun tarkastellaan tilastoja 2010 alkaen ja jätetään koronavuodet huomioimatta, Rovaniemi saavuttaa kannattavan, ympärivuotisen matkailun ehkä 40–50 vuoden kuluttua. Tämäkin on yli optimistinen arvio – se edellyttäisi, että joka vuosi kevään, kesän ja syksyn kuukausien kävijämäärät kasvaisivat tuhansilla. Todellisuus on, että tilastojen mukaan näin ei ole tapahtunut, ei edes lähelle.
Tämä ei varsinaisesti yllätä, koska talven ulkopuolella Rovaniemi ei kohteena eroa massasta. Yötön yö ja luonto ovat muka valttikortteja, mutta totuus on, ettei alueen luonto eroa merkittävästi edes muista Suomen luontokohteista.
Talvella revontulet ja lumi tuovat eksoottisuutta ulkomaalaisille, mutta ilman niitä maisema on tavallista havumetsää. Kilpailu Keski-Euroopan alppi- ja vuoristomaisemia tai edes Pohjois-Norjan rannikko-, vuono-, vuoristo- ja saaristomaisemia vastaan ei ole realistista.
Esimerkiksi Tromssa, jossa myös on yöttömät yöt, käy kevään, kesän ja syksyn aikana matkailijoita kaksinkertainen määrä Rovaniemelle verrattuna. Rovaniemen ympärivuotinen matkailu ja elinvoima on tällä hetkellä täysin ihmeen toivomisen varassa.