Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuusto teki kauaskantoisen päätöksen 17.10.2005 perustaessaan Rovaniemen kylien kehittämissäätiön, jolle myönnettiin rahat Rovaniemen maaseutualueiden kehittämiseen. Maalaiskunnalle oli kertynyt vuosien varrella ylimääräisiä varoja, joiden kohtaloa mietittiin siinä vaiheessa, kun suunniteltiin uuden kaupungin perustamista.
Silloinen kunnanjohtaja Matti Ansala ja hyvästä taloudenhoidosta tunnettu kamreeri Reijo Anttila kehittivät idean ja Rovaniemen kylien kehittämissäätiö aloitti toiminnan, kun uusi kaupunki perustettiin vuonna 2006.
Rovaniemen maalaiskunta määräsi säännöissä sen lahjoittamien varojen käyttämisestä Rovaniemen maaseutualueiden yritysten elinkelpoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen. Toiminta käynnistyi 1 milj. euron pääomalla ja 17 milj. euron lahjoitusvaroilla. Näistä varoista annettiin lainaksi uudelle kaupungille 8 milj. euroa, jota kaupunki lyhentää vuosittain 500 000 eurolla.
Säätiöllä ei ole omistajaa ja sen elinkaari on ikuinen – sen toimintaa ei voida lopettaa, mikäli se toteuttaa sitä tarkoitusta, mitä varten se on perustettu, ja sillä on olemassa varat tarkoituksenmukaiseen toimintaan.
Kylien kehittämissäätiön omaisuutta ja asioita edustaa ja hoitaa hallitus, jossa on viisi jäsentä: puheenjohtaja Veli Saarijärvi Ranuantien alueelta, varapuheenjohtaja Irma Komulainen Yläkemijoelta, Jaakko Huttunen Sodankyläntien alueelta, Jouni Järvelä Alakemijoelta ja Seija Ylitalo Ounasjoen alueelta. Hallintoneuvoston muodostaa puolestaan Rovaniemen kaupunginhallitus ja säätiön asiamiehenä on toiminut perustamisvaiheesta alkaen Heli Välikangas.
Tuottoisaa toimintaa
Säätiön sijoitukset ovat tuottaneet vuosien varrella hyvin ja viime vuonna tuotot olivat 7,4 %. Säätiöllä on nyt olemassa hyvä puskurirahasto, jonka vuoksi tuottoja voidaan jakaa säännöllisesti myös niinä vuosina, jolloin tuottokehitys olisi heikompi.
Vuonna 2016 tukea myönnettiin yhteensä 410 000 euroa. Jaetuista avustuksista 55 % on kohdistunut asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen ja 45 % maaseutualueiden yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.
– Olemme aika hyvin onnistuneet sijoittamaan varoja kyliä kehittäviin kohteisiin. Setelihankkeet ovat olleet eritoten toimiva tuki pienille yrityksille. Vaikka kyse ei ole suurista summista, pienyrittäjille tämäkin tuki on erittäin tärkeä, kertoo Veli Saarijärvi.
Suurimmat määrärahat on ohjattu aluelautakuntien kautta käytettäväksi asukkaiden ja kylien kehittämistoimintaan ja varoilla on tuettu lasten, nuorten ja ikäihmisten liikunta- ja kulttuuritoimintaa, kylien tapahtumia ja kunnostettu mm. yhteisiä kokoontumistiloja ja liikuntapaikkoja.
– Olemme saaneet kylille muutakin kuin lakisääteistä toimintaa. Muun muassa erilaisia panostuksia kulttuuritapahtumiin, sekä liikuntamatkojen ja uimahallireissujen muodossa, sanoo Irma Komulainen.
Merkittävä osa varoista on ohjattu myös maaseutualueella toimivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Kohteena ovat olleet yrityssetelit, yhteismarkkinointitoimenpiteet ja myös yksittäisiä yritysten investointihankkeita on tuettu silloin, kun niihin ei ole kohdistunut muuta julkista tukea.
-Kylillä olisi varmasti haastavampaa toimia ilman säätiötä ja sen myöntämiä rahoituksia, kommentoi Jaakko Huttunen.
Maaseutuyritysten yrityssetelit
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää toimialasta riippumatta kaikille maaseutualueella toimiville yrityksille yrityssetelit. Yrityssetelin piiriin otettiin tänä vuonna myös alkutuotannon harjoittajat. Tukea myönnetään pieninvestointeihin, asiantuntijakustannuksiin, lisäkoulutukseen ja markkinointitoimenpiteisiin.
Tuen suuruus on 40 % maksetuista toteutuneista kustannuksista ja enintään 2 000 euroa. Arvonlisäverottomat kustannukset voivat koostua useammasta eri tukikelpoisesta erästä, joiden yhteismäärä maksimitukeen on 5 000 euroa.
Tukea voi saada joka toinen vuosi, eli vuonna 2017 tukeen oikeutettuja ovat ne yritykset, jotka eivät saaneet tukea vuonna 2016. Poikkeuksena ovat aloittavat yrittäjät, joille tukea voidaan myöntää kolmena ensimmäisenä toimintavuonna.
Tarkempaa tietoa ja hakukaavakkeet löytyvät Rovaniemen kaupungin nettisivuilta. Lisätietoja asiasta antaa Rovaniemen kylien kehittämissäätiön asiamies Heli Välikangas.