Rä­sy­ma­ton ku­to­mi­nen on kier­rä­tys­tä par­haim­mil­laan

Kantojärveläinen Sanna Hiltula perusti käsityöyrityksensä sattumien summana.

Sanna Hiltunen päätti työlistää itsensä käsityöalan yrittäjänä.
Sanna Hiltunen päätti työlistää itsensä käsityöalan yrittäjänä.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Tornion Kantojärven kylässä sijaitsevan omakotitalon isosta autotallista lohkaistiin tila kaksille kangaspuille. Korkealle ulottuvat seinähyllyt ovat täynnä laatikoita, joihin on lajiteltu värien mukaan matonkudekeriä.

Pohjanmaalta kotoisin oleva Sanna Hiltula on kutonut mattoja pienestä saakka, sillä hänen äidillään oli mattopuut.

– Kudoin äidin kanssa mattoja ja kuljin hänen kanssaan myös kansalaisopiston kursseilla.

Kun Hiltula kasvoi aikuiseksi, muuttui mattojen tekeminen oli satunnaiseksi harrastukseksi.

– Meni varmaan kymmenen vuotta, etten koskenutkaan puihin. Mutta kun työni kevenivät, niin aloin innostua mattojen kutomisesta uudestaan.

-
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Yrittäjäksi sattuman kautta

Käsityöalan yrittäjyyttä Hiltula päätti kokeilla sattumien summana.

Hän oli aikaisemmin työskennellyt keittiöalalla, mutta terveyssyiden vuoksi hän päätti kouluttautua uudelle alalle. Korona vei työharjoittelupaikat, joten opinnot eivät edenneet toivottuun tahtiin.

Tuttava kauppasi Hiltulalle toisia kangaspuita ja mukavaa määrää valmiiksi leikattuja kuteita. Yhdet puut Hiltulalla oli jo ennestään. Ne ovat hänen puuseppä-serkkunsa valmistamat.

– Tykkään kutomisesta ja istuin muutenkin kaiket ajat mattopuiden ääressä.

Niinpä Hiltula päätti perustaa yrityksen, jonka nimi on Räsymattovarasto.

Räsymattojen kutominen on kierrätystä parhaimmillaan. Hiltula onkin hakenut paikalliselta kirpputorilta sellaista vaatetavaraa, joka ei enää kelpaa kenellekään.

– Toisen roska on toisen aarre.

Hiltula ottaa mielellään vaatetta vastaan lahjoituksena.

– Lakanoita ja t-paitoja. Kaikkea sellaista, mihin sakset pystyvät. Verhot sopivat myös kuteiksi. Mitä kirjavampi kangas, sen paremmalta se näyttää matossa.

Hiltula on nyt kutomassa 80 senttiä leveää kolmimetristä mattoa. Se syö kolme lakanaa plus muut kuteet kaupanpäälle.

Perusmattoa voi kutoa monta metriä päivässä.
Perusmattoa voi kutoa monta metriä päivässä.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Monta metriä päivässä

Kuinka paljon yhden maton tekemiseen sitten menee aikaa? Se riippuu tietysti maton koosta. Työhön on laskettava myös kudemateriaalin peseminen ja leikkaaminen. Kuteita Hiltula leikkelee aamua ja iltaa esimerkiksi televisiota katsellessa.

– Perusmattoa kutoo monta metriä päivässä. Valmista mattoa sopii pituudesta riippuen kolmesta viiteen kappaletta tukille, minkä jälkeen loimen voi katkaista ja jatkaa sitten taas uudella matolla. Harvoin katkaisen yhden maton jälkeen loimea, koska siinä menee aina loimilankaa hukkaan.

Hiltula aloittaa maton suunnittelun yleensä väreistä.

– Jos teen tilaustyön, niin näkisin mielellään, millaiseen tilaan matto on tulossa.

Hiltula on kutonut nyt mattoja ja keinutuolin päällisiä. Suunnitelmissa hänellä on kutoa myös esimerkiksi riippumattoja ja puunkantokoreja.