Raskaat ja ah­dis­ta­vat kir­joi­tuk­set – Voiko yksi pilalle mennyt koe pilata myös lois­ta­van tu­le­vai­suu­den?

Ylioppilaskirjoituksista mallikkaasti suoriutuminen ei olekaan ihan helppo nakki. Täydellinen laudaturien ja eximioiden rivi jää usein vain haaveeksi.


-
Kuva: Lotta Laitila

Monen abiturientin mieleen ei tällä hetkellä mahdu muuta kuin ylioppilaskirjoitukset ja ylioppilaaksi valmistuminen. Mieltä painaa kuitenkin jatkuva ajatus siitä, kuinka tulevaisuus tulee rullaamaan, jos suoriutuu odotettua huonommin kirjoituksissa. Varsinkin, kun keväällä 2020 voimaan astuva todistusvalinta, kasvattaa yo-kokeiden painoarvoa hakuprosessissa.

Lyseonpuiston lukion abiturientti Veikka Holck, 18, on huomannut, että ylioppilaskirjoituksista johtuva stressi määräytyy osittain kirjoitettavan aineen mukaan.

– Totta kai kirjoitukset jännittävät ja stressaavat, kun halu onnistua ja menestyä on suuri. Stressi määräytyy usein koe- ja ainekohtaisesti, sillä joidenkin aineiden kohdalla voi olla hyvinkin varma olo toiseen aineeseen verrattuna, Holck pohtii.

Tänä keväänä voimaan astuva uudistus ylioppilastodistuksen painoarvon kasvattamisesta on osittain ohjannut Holckin valintaa siitä, mitä aineita hän aikoo kirjoittaa.

– Olen jossain määrin tehnyt tietoisia valintoja sen suhteen, mitä aineita minun on järkevä kirjoittaa todistusvalintauudistuksen myötä. Minun on pitänyt kikkailla sen suhteen, mistä aineista luultavimmin saa eniten pisteitä hakeutuessani haluamaani opiskelupaikkaan.

Nuorten huoli opiskelupaikasta

Lyseonpuiston lukion apulaisrehtori sekä opinto-ohjaaja Anu Turunen toteaa huomanneensa, että kirjoitusten alla koulun käytävillä on stressaantuneita abiturientteja.

– Pahinta on, kun opiskelijat vertailevat keskenään esimerkiksi kokeisiin valmistautumista toistensa kanssa, joka pahentaa yleensä ahdistusta.

Myös itse koetilanne saatetaan kokea pelottavana tapahtumana. Onneksi kirjoitukset voi hajauttaa kolmelle eri tutkintokerralle, joka antaa tuntumaa itse koetilanteesta.

Nähtävissä on, että yhä useampi opiskelija hakee erityisjärjestelyjä kirjoituksia varten valtakunnallisesti. Syynä tähän on varmaan se, että tietoisuus erityisjärjestelyjen toteuttamisesta ja perusteluista on lisääntynyt.
Anu Turunen
Lyseonpuiston lukion apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja

Voimaan astuvan todistusvalinnan painottaminen on vaikuttanut opiskelijoihin monella eri tapaa.

– Uutisointi on mielestäni keskittynyt liikaa siihen, että vain ylioppilastodistuksella on merkitystä korkeakouluihin haettaessa. Olisi hyvä muistaa se, reittejä opiskelumaailmaan on monia, muun muassa avoin väylä ja pääsykokeet, Turunen muistuttaa.

Kirjoitukset eivät määrittele loppuelämää tai vie mahdollisuuksia hakeutua opiskelemaan. Turunen painottaa, että uudistuksen takana on ollut ajatus tukea opiskelijoiden jaksamista ja nopeaa siirtymistä jatko-opintoihin.

– Vaikka kirjoitukset eivät menisikään nappiin, voi niitä uudistuksen myötä uusia niin monesti kuin haluaa tai täydentää jälkikäteen. Todistuksen ohella pääsykokeita on helpotettu, eivätkä ne enää perustu viiteen kirjaan, vaan ne perustuvat usein lukiossa opittuihin asioihin, Turunen toteaa.

Kohonnutta stressiä ja itsensä aliarviointia

Viimeistä vuotta Lyseonpuiston lukiota käyvän Jasmin Säärelän, 18, mielestä ylioppilaskirjoitukset lisäävät stressiä arkeen ja tulevaisuuteen.

– Stressitasot ovat tällä hetkellä hyvin korkealla. Ajatukset siitä, että jos en suoriudukaan tarpeeksi hyvin omasta mielestäni tai jopa pahimmassa tapauksessa reputan kokeet, mylläävät mielessä, Säärelä huokailee.

Vaikka kirjoitukset ovat kokeneet muutoksia niin sähköisyyden kuin uusimiskäytäntöjen kannalta, moni pelkää tilaisuuden menevän ohi suoriutuessaan odotettua huonommin.

– Jos ei arvosanat riitä haluamaani opiskelupaikkaan, tulee se osaltaan vaikuttamaan tulevaisuuteeni, esimerkiksi uran suhteen.

Vaikka on mahdollisuus täydentää ja korottaa tutkintoa, tuntuu se uuvuttavalta ja turhauttavalta. Eikö tehty työ muka riitä?
Jasmin Säärelä
Lyseonpuiston lukion abiturientti

Holck ei tahdo nojautua liikaa ylioppilaskirjoituksista saataviin tuloksiin.

– Tietyssä määrin tuntuu, että kirjoitukset määrittelevät tulevaisuuteni. Toisaalta täytyy muistaa, että väyliä päästä opiskelemaan tai haluamaansa ammattiin on monia. Tulevaisuus saattaa näyttää helpommalta ja kirkkaammalta, kun taskussa on kuuden laudaturin todistus, mutta todellisuudessa liiallisten paineiden asettaminen itselleen ei ole enää terveellistä, Holck sanoo.

Opinnot ovat myös pahasti menossa siihen pisteeseen, että jo lukion ensimmäisellä luokalla tehtyjen päätösten perusteella tullaan määrittelemään lopulta se, riittävätkö nämä haluamaasi opiskelupaikkaan.

– Väärien päätösten tekeminen pelottaa. Se, että kirjoittamani aineet eivät täytäkään hakemani opiskelupaikan kriteerejä, alkaa mietityttämään jälkeenpäin, toteavat Holck ja Säärelä.

Kommentti
Tiuhaan tahtiin vaihtuva lukion opetussuunnitelma
Aino Rouhiainen
-
Kuva: Pekka Aho

Vastikään vuonna 2016 muuttunut lukion opetussuunnitelma eli lops on muuttumassa jälleen. Uutta lukion opetussuunnitelmaa ollaan suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2021 aloittaville oppilaille.

Keskeisimmät muutokset ovat kurssien vaihtuminen opintopisteiksi, opinto-ohjauksen saaminen vielä opintojen jälkeen sekä korkeakouluopintojen liittäminen lukio-opintoihin siten, että  jo lukiossa pystyy hyväksilukemaan jotain kursseja korkeakouluja varten. Opetussuunnitelman lisäksi lukiolaki on kokenut muutoksia ja siksi esimerkiksi oppilaiden kuuleminen sekä koko kurssin kestävä suullinen palautteenanto on nostettu esille.

Jatkuvasti muuttuva opetussuunnitelma vaikeuttaa niin oppilaiden kuin opettajien työskentelyä, sillä uusia menetelmiä tulee omaksua käyttöön hyvin nopeasti. Jo se, että lukio-opiskelu muuttui nopeassa tahdissa suurimmaksi osaksi sähköiseen muotoon, tuotti osalle vaikeuksia. Tietokoneen lisäksi suuria summia rahaa kului siihen, ettei oppikirjoja uudistuksen myötä ollut myynnissä käytettynä samaan tahtiin kuin ennen.

Ylioppilaskokeiden sähköistyminen taas oli toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Monet helpottuivat siitä, ettei tekstiä tarvitse enää kirjoittaa käsin, esimerkiksi äidinkielen kokeissa. Mahdollisuus lisätä kaavioita ja erilaisia piirustuksia vastauksen tueksi on myös iso plussa sähköistymisen myötä. Kuitenkaan kaikkia aineita sähköiset kokeet eivät tue. Esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa erilaisten laskukaavojen tai muiden kaavojen kirjoittaminen tai piirtäminen koneella saattaa olla haastavaa ja todella hidasta. Myös monien uusien laskinohjelmien opettelu on vienyt monelta aikaa.

Se, että ylioppilaskokeisiin saa sähköistymisen myötä lisättyä myös entistä enemmän aineistoa ja vastauksia tukevia tiedostoja, tuntuu monen opiskelijan mielestä uuvuttavalta. Ensimmäisissä kokeissa aineistoja saattoi esimerkiksi olla jopa viidestä ylöspäin erilaisia tekstikatkelmia tai muita havainnollistavia kuvia ja karttoja.

On tärkeää, että opetussuunnitelmaa muokataan ajalle sopivaksi niin, että se mukailee nuorison tieto- ja taitotasoa. Kuulostan ehkä vanhalta kun sanon näin, mutta jatkuva muutos ei ole aina hyvästä. Oppilaiden mielen tasapainon kannalta asia on juurikin näin. Olisiko siis aika kysyä lukiolaisten mielipidettä siitä, mikä uudistus on järkevä ja mikä taas turha?