Kolumni: Kie­li­muu­ri ui­ma­hal­lis­sa ja muita arkisia koh­taa­mi­sia tu­ris­ti­kau­pun­gis­sa

Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

Ra­ja­me­net­te­ly­la­ki eteni lau­sun­noil­le – vain noin sata olisi oh­jau­tu­nut me­net­te­lyyn, jos se olisi ollut syk­syl­lä käy­tös­sä

Rajamenettelyssä ilmeisen perusteetta turvapaikkaa hakevan on pysyttävä rajan lähellä vastaanottokeskuksessa käsittelyn ajan - sisäministeriö: ei ratkaise itärajan tilannetta.

Rajamenettelyssä esimerkiksi itärajalla olevaa hakijaa ei päästetä hakemuksen tutkinnan ajaksi muualle Suomen valtion alueelle, kuten normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Kuvassa turvapaikanhakijoita Sallan rajalla marraskuussa.
Rajamenettelyssä esimerkiksi itärajalla olevaa hakijaa ei päästetä hakemuksen tutkinnan ajaksi muualle Suomen valtion alueelle, kuten normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Kuvassa turvapaikanhakijoita Sallan rajalla marraskuussa.
Kuva: Pekka Aho

Sisäministeriö on saanut valmiiksi odotetun rajamenettelylakia koskevan ehdotuksen. Ministeriössä on valmisteltu yötä päivää ulkomaalaislakiin muutosta, jolla voitaisiin estää perusteetta turvapaikkaa hakevien pääsy ulkorajalta eteenpäin. Tämä niin sanottu rajamenettely tarkoittaa, että esimerkiksi itärajalla olevaa hakijaa ei päästetä hakemuksen tutkinnan ajaksi muualle Suomen valtion alueelle, kuten normaalissa turvapaikkamenettelyssä.

Sisäministeriöstä korostetaan, että rajamenettely ei itsessään ole vastaus itärajan tilanteeseen, vaikka julkisuudessa siltä on sitäkin odotettu. Suomeen saapui itärajan yli Venäjältä noin 1 300 ihmistä ilman maahantulon edellytyksiä tammikuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella on arvioitu, että heistä noin 100 olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut käytössä.

Lausuntokierros päättyy 26. helmikuuta, jonka jälkeen esitykseen tehdään tarvittavat muutokset. Eduskuntaan hallituksen esitys on määrä saada huhtikuun puolivälissä. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Parantaa kykyä hallita tilannetta

Rajamenettelyä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan seulonnan perusteella olevan todennäköisesti perusteettomia. Rajamenettelyyn voidaan ottaa esimerkiksi turvapaikanhakijat, joiden arvioidaan antaneen viranomaisille harhaanjohtavaa tietoa tai olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.

Yleiselle järjestykselle vaaraksi voidaan katsoa muun muassa henkilö, joka on tuomittu vakavasta rikoksesta.

Suurin osa 1 300 maahantulijasta oli muun muassa syyrialaisia, jemeniläisiä ja somaleita. Syyrialaisista ja jemeniläisistä lähes sata prosenttia saa Suomessa ja EU:ssa suojelua ja somalialaisistakin yli 50 prosenttia. Heidän kohdallaan ei siten ollut kyse hakemuksista, jotka voitaisiin tutkia nopeutetussa menettelyssä tai jättää tutkimatta.

EU:ssa on katsottu, että rajamenettely olisi yksi keino vastata myös Suomeen kohdistuvaan, muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen eli tilanteeseen, joka itärajalla on tälläkin hetkellä meneillään.

Rajamenettelyn tarkoitus on parantaa viranomaisten kykyä hallita tilannetta siinä vaiheessa, kun maahantulijat ovat jo Suomen puolella. Se antaa mahdollisuuden seuloa joukosta todennäköisesti perusteettomat hakemukset, tutkia ne nopeasti ja saada myös maastapoistaminen nopeasti käyntiin.

Alueella pysyminen varmistettaisiin aidalla

Rajamenettelyn valmistelusta on tehnyt oikeudellisesti haastavaa muun muassa se, että hakijan liikkumista rajoitetaan menettelyn aikana. Todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavilla hakijoilla ei ole oikeutta liikkua Suomessa eikä jatkaa Suomesta muualle Eurooppaan sinä aikana, jona heidän hakemuksensa tutkitaan.

Rajamenettelyyn ohjattu hakemus pitää tutkia nopeutetusti neljässä viikossa siitä, kun se on jätetty itärajalla tai lentoasemalla. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan hakijat odottaisivat ainakin alkuun tämän ajan noin 20 kilometrin päässä itärajasta sijaitsevassa Joutsenon vastaanottokeskuksessa.

Aidan kaltaisilla esteillä pyritään varmistamaan, että hakija ei liiku alueelta pois.

Säilöönotto on eri asia kuin rajamenettely ja siinä henkilön on oltava huomattavasti suljetummissa tiloissa. Turvaamistoimena säilöönotto olisi mahdollista myös rajamenettelyn aikana. Säilöönottoon tarvitaan aina yksilöllinen harkinta ja päätös, joka menisi myös käräjäoikeudelle. Se ei voisi olla ensisijainen vaihtoehto, sisäministeriöstä painotetaan.

Voidaan soveltaa myös alaikäisiin

Luonnoksessa todetaan, että mahdollinen väärinkäytön riski voi nousta, jos rajamenettelyn voisi käytännössä välttää alaikäiseksi esittäytymällä. Sen mukaan esimerkiksi loppuvuodesta 2023 itärajan yli tulleiden joukossa oli henkilöitä, jotka esiintyivät alaikäisinä, vaikka he henkilöllisyysasiakirjojensa perusteella olivat täysi-ikäisiä.

– Siitä huolimatta, että hakijoilla voi myös olla päteviä syitä antamiensa tietojen epäjohdonmukaisuuksille, väärinkäytöksiin voidaan tehokkaammin puuttua rajamenettelyä sovellettaessa. Tällä perusteella jatkovalmistelussa päädyttiin ehdottamaan, että rajamenettelyä voitaisiin soveltaa myös ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin hakijoihin kaikilla niillä perusteilla, jotka menettelydirektiivi mahdollistaa, luonnoksessa sanotaan.

Valitusaikakin pysyttävä vastaanottokeskuksessa

Tarkoitus on säätää lisäksi rajamenettelyn päättymisestä. Sen jälkeen, kun todennäköisesti kielteinen päätös on neljän viikon kuluessa tehty, alkaa vielä valitusaika ja sen jälkeen maastapoistamisen aika. Hakijaa ei päästetä vastaanottokeskuksesta muualle Suomeen tänäkään aikana.

Lähtökohtaisesti hakijat palautetaan lähtömaahan. Venäjän kautta tulleita on mahdollista myös yrittää käännyttää takaisin Venäjälle, jos siihen on joitakin perusteita, mutta se vaatisi sen, että Venäjä ottaisi heitä takaisin.

Tilastoihin perustuvan arvion mukaan normaalissa tilanteessa rajamenettelyyn voisi vuodessa ohjata noin 60–100 turvapaikkahakemusta.