Niko Silvan on tutkinut suoympäristön uudistumista vuosikymmeniä.
Kuva: Hannu Salo
Loppuvuodesta 2020 paljastui ikävä yllätys. Kihniön Sarvinevalla Pirkanmaalla oli edetty kauhomaan rahkasammalta alueella, jolta sitä ei olisi pitänyt korjata.
Entä sitten? Saahan omaa metsääkin parturoida lupaa kysymättä.
Soita pyritään hyödyntämään jatkossa kestävästi, joten ympäristöministeriö asetti helmikuussa laajan työryhmän määrittämään muun muassa sitä, millä reunaehdoilla rahkasammalta voidaan korjata kaupallisia tarkoituksia varten.
