Suomalaiset ahmivat proteiinia. Kauppojen hyllyt notkuvat rahkapurkeista, välipalapatukoista ja jauheista, eikä villitykselle näy loppua.
Yritykset pyrkivät vastaamaan kuluttajien toiveisiin tuomalla markkinoille uusia proteiinipitoisia tuotteita. Valion kategoriapäällikkö Jussi Mattson kertoo, että jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota proteiinin laatuun ja sokerin määrään.
Mattssonin mukaan terveellisenä pidetyn heraproteiinin osuutta tuotteissa on kasvatettu ja kasvatetaan jatkossakin. Sokeria taas vältetään yhä enemmän. Jogurteissa trendinä on pitkään ollut sokerin vähentäminen, ja nyt Valio suunnittelee myös vähäsokerisia ja sokeroimattomia rahkatuotteita.
- Väliapalarahkojen suosio on noussut viimeiset viisi vuotta. Markkina kasvaa ja monimuotoistuu edelleen, vaikka kaikkein kovin kasvu rupeaa pikkuhiljaa taittumaan, Mattsson sanoo.
Jatkossa kasvu tulee uudenlaisista 舡lisäarvotuotteista舡, ei niinkään tavallisesta rahkasta.
- Perusrahkamarkkina alkaa olla koluttu. Se on todella iso kategoria, mutta nyt pitää keksiä jotain uutta.
Mattsson kertoo, että tuotantokapasiteetin kanssa ei ole enää ongelmia, vaan Valion Seinäjoen-tehtaan laajentamisen jälkeen rahkaa on pystytty valmistamaan riittävästi kauppojen tarpeisiin.
Ravintola-alan asiantuntijat ovat nimenneet kasvikset yhdeksi vuoden 2016 ruokatrendeistä, ja YK on julistanut vuoden 2016 palkokasvien vuodeksi.
Samaan aikaan Suomessa kehitetään uutta kasviproteiininlähdettä, josta voisi olla myös vientituotteeksi. Tuotteen nimi on nyhtökaura, ja sillä voi korvata lihan ruuanlaitossa. Nyhtökaura muistuttaa rakenteeltaan ja suutuntumaltaan viime vuosien hittiruokaa nyhtöpossua.
Nyhtökaura valmistetaan kaurasta ja palkokasveista. Sen takana on Gold&Green Foods, joka käynnistää parhaillaan tuotantoa. Nyhtökaura on tarkoitus saada päivittäistavarakauppoihin kevään edetessä. Aluksi yritys panostaa Suomen ja Ruotsin markkinoihin.
- Kysyntä on ollut huikeaa. Todennäköisesti tuotantokapasiteetti riittää tänä vuonna vain Suomeen ja Ruotsiin, kertoo Maija Itkonen, toinen Green&Gold Foodsin perustajista.
Itkosen mukaan nyhtökaura on saanut loistavan vastaanoton. Siitä ovat kiinnostuneita niin sijoittajat kuin kuluttajat.
- Moni on arvellut, että tämä on se tuote, joka saa vannoutuneen lihansyöjänkin pitämään kasvisruokapäiviä.
Hyönteisjauhosta tehdyt proteiinipullat voivat olla tulevaisuudessa tavallista kotiruokaa. Hyönteisiä pidetään hyvin ympäristöystävällisenä proteiininlähteenä. Maailmalla syödään esimerkiksi paahdettuja toukkia ja heinäsirkkoja, ja Suomessa hyönteisruokaa on jo maisteltu esimerkiksi ravintola-alan tapahtumissa.
Alalle on syntynyt uusia yrityksiä, esimerkiksi hyönteistaloutta kehittävä Finsect. Helsingin yliopistossa taas toimii FlyHigh-ohjelma, jossa selvitetään hyönteisten massatuotannon haasteita yhdessä yritysten kanssa.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan hyönteisissä on potentiaalia elintarvikkeiden raaka-aineeksi, mutta eri lajien turvallisuus pitää ensin varmistaa. Yhdenkään hyönteisen turvallisuutta ei toistaiseksi ole arvioitu uuselintarvikeasetuksen vaatimusten mukaisesti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA valmistelee parhaillaan raporttia aiheesta.
Ekologisempia ja laadukkaampia proteiininlähteitä
Proteiinimarkkinoilla suositaan niin sanottuja täydellisiä proteiineja. Täydellinen proteiini sisältää ihmiselle välttämättömät aminohapot.
Juustonvalmistuksen sivutuotteena saatavaa heraproteiinia pidetään laadukkaana ja helposti imeytyvänä proteiinina.
Nyhtökaura sisältää proteiinia niin kaurasta kuin palkokasveista, kuten pavuista ja herneestä. Kauran ja palkokasvien aminohapot täydentävät toisiaan.
Hyönteiset sisältävät paljon proteiinia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan hyönteiset kuuluvat jo nyt miljardien ihmisten perinteiseen ruokavalioon.
Suomessa kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä ei saa tällä hetkellä tuoda maahan, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi.
Suomi noudattaa hyönteisten osalta komission suosittelemaa tulkintalinjaa yhdessä useimpien EU-maiden kanssa.