Kannanotto: Por­mes­ta­ri ei innosta kaikkia Enon­te­kiöl­lä – vii­si­tois­ta val­tuu­tet­tua vaatii, ettei por­mes­ta­ria edes har­kit­tai­si

Historia: Pi­ka­luis­te­lun kul­tai­set vuodet osuivat 1960-lu­vul­le – Lapin Lukko oli ai­koi­naan Suomen joh­ta­via luis­te­lu­seu­ro­ja ja kas­vat­ti monta olym­pia­edus­ta­jaa

Koronarajoitukset: Ko­ro­na­mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä pidensi ruo­ka­ra­vin­to­loi­den au­ki­olo­ai­ko­ja kol­mel­la tun­nil­la – mi­nis­te­reil­lä haluja jatkaa ra­joi­tus­ten ke­ven­tä­mis­tä myös esi­mer­kik­si teat­te­reis­sa ja kun­to­sa­leil­la

Pyö­rä­tiet ja jal­ka­käy­tä­vät etu­si­jal­la – teiden tal­vi­kun­nos­sa­pi­to on kes­to­pu­heen­ai­he

Torniossa vaihtui kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsija.

Hiekoitus on yksi osa katujen talvihoitoa.
Hiekoitus on yksi osa katujen talvihoitoa.
Kuva: Jouni Valikainen

Sosiaalisessa mediassa on alkutalven pääpuheenaiheena teiden talvikunnossapito. Miksi Sivakankatua ei ole aurattu, vaikka tiellä on kymmenen senttimetriä lunta, polkupyörällä kauppareissua suunnitteleva aamuvirkku voi kysyä. Meillä Juusonkadulla on tehty lumityöt heti aamutuimaan, toinen kehuu. Tämänsuuntaiset kommentit ovat hyvin yleisiä.

Onneksi osa palautteesta menee oikeaan osoitteeseen eli tiemestarin toimistoon.

– Puhelin soi lumisateiden jälkeen ja sähköposti täyttyy viesteistä. Pitää muistuttaa, että osassa niistä myös kehutaan teiden kunnossapitoa, Kemin tiemestari Tarja Happonen-Angerias sanoo.

Osa ostopalveluna

Kunnat ja kaupungit vastaavat itse katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Jotkut kunnat huolehtivat kunnossapidosta itse, osa ostaa palvelut ulkopuoliselta toimijalta.

Ely-keskus vastaa maanteiden kunnossapidosta ja tilaa hoidon urakoitsijoilta, jotka valitaan kilpailuttamalla. Ely-keskus valvoo sopimuksen toteutumista. Lisäksi urakoitsija on velvollinen vastaamaan laadusta ja raportoinnista.

– Meillä taajamassa urakoitsijat ovat pysyneet pääosin samoina kuin viime talvena, mutta tietenkin yrityksissä kuljettajat voivat vaihtua. Esimerkiksi Tervaharjun ja Syväkankaan laajoilla alueilla on samat urakoitsijat, tiemestari sanoo.

Teiden kunnossapitoon on kaupungilla selvät kriteerit. Kun pyöräteille ja kaupungin hoidettavina oleville jalkakäytäville tulee kolme senttimetriä lunta, niin kalusto lähtee liikkeelle.

– Myös kevyen liikenteen väylistä huolehdimme osan itse ja osa on ulkoistettu. Riippuen lumen määrästä kunnossapito voi alkaa arkiaamuisin jo kahden kolmen aikaa, jotta väylät ovat työmatkojen alkaessa ajokuntoisia, Happonen-Angerias kertoo.

Teiden kunnossapito riippuu luokituksesta. Esimerkiksi Kemin keskustaa aletaan puhdistaa lumesta, kun sitä on kertynyt noin kuusi senttiä.

– Kaupungin pääväylät, kuten esimerkiksi Eteläntie, Lapintie ja Lehtokatu pyritään pitämään auki, kun lunta on noin neljä senttiä.

Sauvosaaren aluetta kaupunki pitää itse kunnossa pyöräkuormaajien lisäksi myös tiehöylillä.

– Kevätpuolella poistamme myös eri asuinalueiden teiden polanteita tiehöylillä. Tiehöylissä on lisälaite, joka voi kaapata lumen ja kuljettaa sen pois liittymästä. Aura-autojen vauhti on sen verran kova, että niissä ei voi käyttää samanlaista lisälaitetta, Happonen-Angerias kertoo.

Uusi urakoitsija

Torniossa teiden ja väylien talvikunnossapidossa on kaupungilla itsellään huolehdittavanaan vain muutamia kevyen liikenteen pätkiä. Kaupunki kilpailutti talvikunnossapidon ja seuraavat kolme kautta siitä huolehtii oululainen VM-Peat ay.

– Se oli avoin kilpailutus ja kaikilla oli mahdollista lähteä kilpailutukseen mukaan. En tiedä mistä johtuu, mutta urakkatarjousta ei jättänyt  yhtään paikallista toimijaa, Tornion katupäällikkö Janne Malila kertoo.

Aiemmin Torniolle kuuluvan  talvikunnossapidon pääurakoitsijana toimi Jari Könönen Oy.

Yli kymmenen vuoden työkokemuksella Janne Malila tietää kertoa, että kaikilla uusilla toimijoilla on eserssään haasteita uusilla kunnossapitoalueilla.

– Palautetta on tullut saman verran kuin aiempina vuosina. Kun tiellä on muutama sentti lunta, niin  osa kuntalaisista ottaa yhteyttä. Mielestäni nykyinen urakoitsija on selvinnyt velvoitteistaan samalla tavalla kuin aiemmatkin urakoitsijat, Janne Malila kertoo.

Taustaa

Maanteiden hoitoluokat

Väylävirasto ja ELY-keskukset huolehtivat väylien liikennöitävyydestä ympäri vuoden.

Tiet on jaettu liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin.

Päätiet kuuluvat yleensä korkeimpaan hoitoluokkaan ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpaan hoitoluokkaan.

Korkeimmassa Lapin talvihoitoluokassa ovat lähinnä Kemin, Tornion ja Rovaniemen alueen päätiet (ls-luokka).

Alimmissa talvihoitoluokissa II ja III on noin 6 423 km eli noin 70 % Lapin tiestöstä.

Kevyen liikenteen väylät ovat keskittyneet taajama-alueille, yhteensä 546 km, joista korkeimmassa hoitoluokassa K1 on noin 20 % ja luokassa K2 on noin 80 %.